Bonnin sopimus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Bonnin sopimus on kansainvälinen yleissopimus muuttolintujen ja muiden muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta. Sillä pyritään suojelemaan sellaisten luonnonvaraisten eläinten kantoja, jotka säännöllisesti kulkevat maasta toiseen.[1] Sopimus allekirjoitettiin 23. kesäkuuta 1979, ja Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1988.[2]

Sopimuksella valtiot sitoutuvat tiukkoihin suojelutoimiin sopimuksen liitteessä I mainittujen lajien suojelemiseksi. Lisäksi jäsenvaltiot tekevät alueittaisia alasopimuksia liitteessä II mainittujen lajien suojelemiseksi.[1]

Vuoden 2020 alussa alasopimuksia on seitsemän.[3] Suomi on ratifioinut niistä kolme: ASCOBANS, EUROBATS ja AEWA.[1]

  • Albatrossien ja ulappaliitäjien suojelusopimus ACAP
  • Mustanmeren, Välimeren ja Atlantin valaiden suojelusopimus ACCOBAMS
  • Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus AEWA
  • Itämeren, Koillis-Atlantin, Irlanninmeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusopimus ASCOBANS[4]
  • Euroopan lepakoiden suojelusopimus EUROBATS
  • Gorillasopimus
  • Vattimeren hylkeiden suojelusopimus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kansainvälinen yhteistyö – luonnonsuojelu Ympäristöministeriö. Viitattu 19.1.2020.
  2. Yleissopimus muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta Finlex. Viitattu 19.1.2020.
  3. Agreements CMS. Viitattu 19.1.2020.
  4. Pyöriäistä koskevat kansainväliset sopimukset (suomenkielisen nimen lähde) Ympäristö. Viitattu 19.1.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]