Beninin pronssit
Beninin pronsseilla tarkoitetaan nykyisessä Nigeriassa sijainneen Beninin kuningaskunnan kuninkaiden palveluksessa olevien taiteilijoiden tekemiä messinki- ja pronssiesineitä. Varhaisimmat Beninin pronssit juontuvat 1200-luvulta, jolloin kuningas Oguola pani alulle metalliin valettujen esineiden käsityötuotannon. Beninin pronssit ovat reliefilaattoja ja patsaita. Reliefeissä on kuvattu taruja ja myyttejä. Niissä on kuninkaita, sotilaita, pappeja, eläimiä, hirviöitä, kääpiöitä ja portugalilaisia sotilaita 1400-luvun varustuksessa.[1]
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beninissä kehitettiin cire perdue eli vahavalumenetelmä. Varhaisimmissa valoksissa on ohut valukerros ja melko naturalistisia piirteitä.
Käyttö hovitaiteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Beninissä tehdyt messinkipatsaat oli tarkoitettu esi-isiä kunnioittaviin alttareihin. Joidenkin on tulkittu esittävän kuninkaita, ja toisten tärkeitä kaatuneita vihollisia, kuten Igboja. Ne sijoitettiin erillisiin sota-alttareihin, joiden tehtävä oli vahvistaa Beninin sotilaallista menestystä alueellisten laajentumisten aikana. Noin vuosina 1500–1750 valmistuneiden veistospäiden on tulkittu esittävän yleensä vain beniniläisiä kuninkaallisia. Pää-aiheisia veistoksia tehtiin beniniläisen ylhäisön muiston kunniaksi myös puusta ja savesta, jolloin materaalin käyttö merkitsi sosiaalista asemaa.[2]
Ryöstö ja siirto länsimaihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sijainnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Digital Benin -verkkosivustoon tutkijat eri maista ovat koonneet tiedot 5 246:sta Beninistä peräisin olevasta taide-esineestä, joita on 131 instituutiossa 20 maassa. Esimerkiksi Tukholman Etnografisessa museossa on 53 esinettä Beninin kuningaskunnasta.[3]
Palautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Afrikasta ryöstettyjä esineitä on alettu palauttamaan Euroopan ja Yhdysvaltain museoista ja kokoelmista Afrikkaan. Varsinkin Beninin pronssien palautus Nigeriaan on herättänyt keskustelua maailmalla ja Nigeriassa. Nigerian presidentti Muhammadu Buhari antoi hallintokautensa lopussa toukokuussa 2023 asetuksen, jossa määrätään Beninin nykyinen kuningas, oba Ewuare II – entisen hallitsijasuvun perillinen – kaikkien Nigeriaan palautettujen ja palautettavien Beninin taideteosten omistajaksi. Oba voi päättää, missä esineitä pidetään näytteillä vai näytetäänkö niitä ollenkaan. Presidentin asetuksessa sallitaan nimenomaisesti, että oba voi säilyttää palautettuja esineitä muurien sisällä olevassa palatsissaan. Oballa ei ole velvollisuutta näyttää niitä kenellekään.[4][5][6][7]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Siersbæk, Poul ja Abildgaard, Andreas: Verilöylyn ja ihmisuhrien jälkeen: Britit varastivat Beninin pyhät patsaat. Historia, 23.11.2022. Bonnier. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Blier emt. s. 43-49: '. .
- ↑ Digital Benin digitalbenin.org. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ David Frum: The West Is Returning Priceless African Art to a Single Nigerian Citizen The Atlantic. 10.7.2023. Viitattu 25.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Nigeria Benin Bronzes: Buhari declaration 'blindsides' museum officials BBC News. 10.5.2023. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Critics fear Benin Bronzes could be privatized by royal heir – DW – 05/08/2023 dw.com. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Row erupts in Germany over restitution of Benin bronzes France 24. 10.6.2023. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Digital Benin verkkosivusto