Belo Monten pato
.jpg)
Belo Monten pato on Amazonin sivujokeen Xinguun rakennettu suuri pato ja voimalaitos.[1][2] Voimala käynnistyi vuonna 2019.[3]
Valmistuessaan tämä Amazonin sivujoen pato on maailman kolmanneksi suurin. Sitä suurempia ovat vain Kiinassa oleva Kolmen rotkon pato ja Brasilian ja Paraguayn rajalla oleva Itaipun pato.[1] Patoon liittyvän voimalaitoksen on tarkoitus tuottaa sähköä 11 000 megawattia, joka tekee siitä teholtaan maailman viidenneksi suurimman vesivoimalaitoksen.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäisen kerran Xingujoen patoamista suunnitteli 1970-luvulla Brasilian sotilasdiktatuuri, joka aikoi rakentaa jokeen jopa viisi patoa. Hanke jäi kuitenkin toteutumatta. Vuonna 2005 Brasilian parlamentti hyväksyi Belo Monten rakennusprojektin, ja sen rakentaminen aloitettiin. Brasilian tuomioistuin keskeytti rakennustyöt vuonna 2012, koska joen varren alkuperäiskansoja ei ollut kuultu lainmukaisesti.[1] Pian keskeytyksen jälkeen Brasilian korkein oikeus antoi kuitenkin luvan jatkaa töitä.[4]
Voimalalla on lupa toimia vuoteen 2045 asti.[3]
Padon vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen patoamista on vastustettu yhtä kauan kuin sitä on suunniteltukin. Suunnitelmia jatkettiin, vaikka tiedettiin,e ttä Belo Monten pato nostaisi joen pintaa niin, että vesi peittäisi 500 neliökilometriä maata. Kymmeniä tuhansia ihmisiä jouduttaisiin siirtämään pois asuinseudultaan, ja monien alkuperäiskansojen elämäntavat vaarantuisivat. Lisäksi luonto saattaa tuhoutua paikoin pahoin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Alkuperäiskansat voittivat Brasiliassa. Aamulehti, 16.8.2012, s. A11.
- ↑ Marianna Birmoser Ferreira-Aulu, Is There A Future After The Belo Monte Dam? Turun yliopisto 2017 (pro gradu)
- ↑ a b Brazil unveils world’s fourth biggest hydropower plant agenciabrasil.ebc.com.br. 28.11.2019. Viitattu 12.10.2025.
- ↑ a b Jättipadon rakennustyöt saavat jatkua. Aamulehti, 29.8.2012, s. A09.