Belgica antarctica

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Belgica antarctica
Midge.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Alalahko: Sääsket Nematocera
Heimo: Surviaissääsket Chironomidae
Alaheimo: Chironominae
Suku: Belgica
Laji: antarctica
Kaksiosainen nimi

Belgica antarctica
Jacobs, 1900

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Belgica antarctica Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Belgica antarctica Commonsissa

Belgica antarctica on surviaissääskiin kuuluva hyönteislaji. Se on Etelämantereen ainoa hyönteinen ja 2–6 mm pituudestaan huolimatta mantereen suurin kokonaan maalla elävä eläinlaji.

Belgica antarctica on sopeutunut monin tavoin Etelämantereen ankariin olosuhteisiin. Antarktiksen lyhyen kesän takia B. antarctican toukkakehitys kestää kaksi vuotta. Toukat ovat väriltään tummia, jolloin niihin absorboituu enemmän Auringon lämpöä. Luultavasti pigmentti myös suojaa kudoksia ultraviolettisäteilyltä. Toukat elävät ryhmissä jolloin niiden aineenvaihdunnan tuottama lämpö ei pääse haihtumaan helposti. Toukat elävät mantereen rannikkoalueella tilapäisissä lammikoissa, jotka voivat muodostua niin sulamisvesien kuin merivedenkin vaikutuksesta. Tämän vuoksi ne sietävät elinympäristössään huomattavaa suolapitoisuutta, laajaa pH-aluetta ja muiden surviaissääskien tapaan selviytyvät myös erittäin vähähappisessa ympäristössä. Toisaalta ne selviytyvät myös omien ruumiinnesteidensä jäätymisestä ja voivat kuivuessaan tai altistuessaan merivedelle menettää nestettä jopa 35 % ruumiinpainostaan.[1][2][3]

Aikuinen sääski elää vain noin kymmenen päivän ajan. Aikuiset yksilöt ovat siivettömiä, mikä luultavasti vähentää niiden riskiä tempautua Etelämantereen ankarien tuulien mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]