Bayamo

Bayamo
Kävelykatu.
Vaakuna
20°22′55″N, 76°38′35″W
Valtio	Kuuba
Provinssi	Granma
Väestö
Väkiluku (2022)	236 826
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Bayamo on kaupunki ja kunta Itä-Kuuban Granman provinssissa. Se on provinssin hallinnollinen keskus. Vuonna 2022 Bayamon asukasluku oli 236 826.

Maantiede

Bayamon katedraali.

Bayamo sijaitsee Kuuban itäosassa Granman provinssissa Cautojoen sivujoki Bayamon varrella.

Historia

Bayamon perusti Kuuban espanjalainen kuvernööri Diego Velázquez lokakuussa 1513. Virallinen siirtokunta (villa) perustettiin ensin lähelle nykyistä Manzanillon kaupunkia nimellä San Salvador, mutta paikka oli osoittautunut epäkelvolliseksi. San Salvadorin siirtolaiset siirtyivät sisämaahan päin, jonne vuonna 1515 perustettiin San Salvador de Bayamo ja se oli yksi Kuuban seitsemästä tuolloin virallisesta siirtokunnasta. Bayamo oli alueella sijainneen alkuperäiskansan kuningaskunnan arawakkikielinen nimi. Varhaisen Bayamon talous perustui pitkälti salakuljetukselle. 1700-luvulla sen jokisatamaa laajennettiin ja jokea ruopattiin, mikä paransi kaupungin näkymiä ja paikallista maataloutta jokiliikenteen kautta.

Bayamossa esiintyi jo varhain hallinnon vastaista liikehdintää. Nicolás Morales yritti aloittaa Ranskan vallankumouksen innoittaman kapinan vuonna 1795, mutta kapina tukahdutettiin. 1850-luvulla vapaamuurari Francisco Vicente Aguilera johti puolestaan itsenäisyyteen tähdännyttä salaliittoa. Kymmenvuotisen sodan alettua vuonna 1868 Carlos Manuel de Céspedes y Castillo johti itsenäisyysmielisiä kapinallisia Manzanillon alueella. Hän iski 1 500 miehen voimin Bayamoon ja valatasi sen 19. lokakuuta 1868. Bayamo toimi kapinallisten perustaman hallinnon keskuksena 12. tammikuuta 1869 saakka. Bayamossa perustettiin esimerkiksi ensimmäinen itsenäinen kuubalainen paikallishallinto (ayuntamiento), joka ulottui Holguíniin saakka pohjoisessa. Bayamossa julkaistiin kapinallisten sanomalehteä El Cubano Libre ja hallinnossa työskenteli kuubalaisittain ensi kertaa myös muita kuin valkoisia viranomaisia (regidores). 27. joulukuuta 1868 kapinalliset antoivat julistuksen orjuuden lakkauttamisesta. Pedro Figueredo säveltämä Kuuban kansallislaulu esitettiin ensimmäisen kerran Bayamossa ja sen alkuperäinen nimi oli La Bayamesa. Espanjalaiset iskivät kuitenkin takaisin. Bayamo piiritettiin ja kapinalliset vetäytyivät 12. tammikuuta 1869 polttaen samalla kaupungin. Bayamo oli kuitenkin saanut maineen itsenäisyysliikkeen keskuksena, johon viitattiin esimerkiksi nimellä crisol de la nación ("kansakunnan kehto").

Kymmenvuotinen sota ei vielä johtanut Kuuban itsenäisyyteen. Bayamo menetti taloudellista merkitystään sokeritilojen laskusuhdanteessa, mutta toisaalta siitä tuli entistä tärkeämpi strategisen sijaintinsa takia. Kaupungin kautta kulki pääväylä Havannasta kohti Santiago de Cubaa. Samasta syystä se oli itsenäisyyden jälkeisten kapinallisten kohde vuosina 1906, 1917 ja 1933. 26. heinäkuuta 1956 Fidel Castron kapinalliset iskivät sotilasparakeille Moncadassa. Samassa yhteydessä Antonio “Ñico” López johti 21 kapinallista iskussa Bayamoon, jonka tarkoitus oli estää hallintoa lähettämästä vahvistuksia Castroa vastaan. Hyökkäys epäonnistui ja noin puolet kapinallisista sai surmansa. Kuuban vallankumous toteutui kuitenkin myöhemmin. Vuonna 1976 perustettiin Granman provinssi. Sen hallinnolliseksi keskukseksi valittiin Bayamo tuolloin suuremman Manzanillon sijaan, mikä edisti Bayamon tulevaa kehitystä.

Väestö

Kuuban tilastokeskuksen mukaan Bayamon kunnan (municipio) asukasluku vuonna 2022 oli 236 826. Vuonna 2006 vastaava lukema oli 225 126.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bayamo Wikimedia Commonsissa