Banaanijauho
Banaanijauho on perinteisesti raaoista banaaneista valmistettu jauho. Historiallisesti banaanijauhoa on käytetty Afrikassa ja Jamaikalla edullisempana vaihtoehtona vehnästä valmistetulle jauholle. Nykyisin sitä käytetään myös vehnäjauhon gluteenittomana vaihtoehtona ja resistantin tärkkelyksen lähteenä esimerkiksi paleoruokavaliossa. Koska banaanijauhon valmistuksessa käytetään raakoja banaaneja, on banaanin maku raa’assa jauhossa hyvin mieto ja kypsennettynä sen maku ei oikeastaan muistuta banaania. Jauhon rakenne muistuttaa kevyempiä vehnäjauhoja ja sen vaatima tilavuus on noin neljänneksen pienempi vehnäjauhoon verrattuna.
Tuotantomenetelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Banaanijauhoa valmistetaan kuorimalla ja kuivaamalla raa’at banaanit. Kuivaamisen jälkeen banaanit hienonnetaan jauhoksi. Perinteisesti valmistus on tapahtunut käsityönä, jolloin banaanit kuivataan joko auringossa tai uunissa ja sen jälkeen jauhetaan morttelissa. Yhden kilon valmistamiseksi taritaan noin 8-10 kiloa raakoja banaaneja. Viime aikoina on käynnistynyt banaanijauhon laajamittaista teollista tuotantoa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Chilessä on kehitetty menetelmää, jonka avulla banaanijauhoa voitaisiin valmistaa ylikypsistä banaaneista. Chileläiset tutkijat ovat kehittäneet prosessin, jossa ylikypsän banaanin kuoret voidaan hyödyntää ravintokuidun lähteenä, koska banaanissa itsessään ei juurikaan ole ravintokuitua. Tällä menetelmällä valmistetussa jauhossa ei ole yhtä paljon resistenttiä tärkkelystä, mutta sillä on selkeitä etuja kypsistä banaaneista valmistettuun banaanijauheeseen verrattuna. Banaanijauhe valmistetaan kypsistä banaaneista jauhamalla, ja se ei näin ollen sisällä ravintokuitua eikä myöskään resistanttia tärkkelystä.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiallinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiallisesti banaanijauhoa on käytetty kalliin vehnäjauhon halvempana vaihtoehtona Afrikan eri osissa ja Jamaikalla. 1900-luvun alussa Keski-Amerikassa myytiin banaanijauhoa nimellä Musarina, ja sitä mainostettiin erityisesti niille joilla oli vatsavaivoja. Ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvaltain maatalousministeriö laati suunnitelmia, joissa banaanijauhoa olisi käytetty vehnä- ja ruisjauhojen korvikkeena.
Gluteeniton vaihtoehto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltalaiset ja australialaiset maahantuojat ovat ryhtyneet viemään ja valmistamaan banaanijauhoa eri puolille maailmaa. Näitä markkinoidaan erityisesti gluteenittomana vaihtoehtona vehnäpohjaisille jauhoille. Suuren tärkkelysmäärän johdosta banaanijauhon on leipomisominaisuudet ovat hyvät ja se sopii hyvin korvaamaan paitsi vehnä- myös muita jauhoja. Mutta se sopii myös ruuanlaittoon, kuten esimerkiksi pastan valmistukseen, jolloin sen avulla voidaan lisätä resistantin tärkkelyksen määrää.
Resistantti tärkkelys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Banaanijauho on herättänyt ravintotieteilijöiden kiinnostusta resistantin tärkkelyksen lähteenä. Resistantti tärkkelys on tärkkelystä, joka ei hajoa ruuansulatuksessa ohutsuolessa, vaan etenee paksusuoleen, jossa se toimii fermentoituneena ravintokuituna. Banaanijauhon resistantin tärkkelyksen pitoisuusmäärä voi kuivaamisprosessista riippuen vaihdella 10-60 % välillä. Banaanijauhoa käytetään usein raakana, esimerkiksi smoothiessa tai ravintopatukoissa, koska keittäminenen laskee resistantin tärkkelyksen määrää.
Eläinten rehuna ja liimanvalmistuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Banaanijauhoa käytetään yleisesti eläinten rehuna. Erityisesti vasikoiden maidonkorvikkeena. Lisäksi banaanijauhoa käytetään myös liiman valmistuksessa.
