Siirry sisältöön

Balao-luokka

Wikipediasta
Balao-luokka
Luokan nimikkoalus USS Balao (SS-285)
Luokan nimikkoalus USS Balao (SS-285)
Tekniset tiedot
Uppouma 1 550 t (pinnalla)
2 429-2 463 t (sukelluksissa)
Pituus 94,9-95,0 m
Leveys 8,3 m
Syväys 5,13 m
Koneteho dieselmoottorit: 5 400 hv (4 MW)
sähkömoottorit: 2 740 hv (2,04 MW)
Nopeus 20,25 solmua (38 km/h) (pinnalla)
8,75 solmua (16 km/h) (sukelluksissa)
Miehistöä 10 upseeria ja 70-71 miehistönjäsentä
Aseistus
Meritorjunta 1 x 5"/L25 -kansitykki
10 x 533 mm torpedoputkea, joihin 24 torpedoa
Ilmatorjunta 1 x Bofors 40 mm
SS-285 -312:
2 x .50" ilmatorjuntakonekivääriä
loput:1 x Oerlikon 20 mm

Balao-luokka eli SS-285-luokka oli Yhdysvaltain laivaston 122 sukellusveneen muodostama alusluokka toisessa maailmansodassa. Se oli edeltäneestä Gato-luokasta kehitetty. Painerungon kestävyyden lisäämisellä saavutettiin 120 metrin sukellussyvyys.

Viimeisten Gato-luokan alusten valmistuessa tehtiin uusi 132 aluksen tilaus vuoden 1942 sota-ajan hankintana, mutta kymmenen veneen tilaus peruutettiin vuoden 1944 lopulla. Luokka nimettiin luokan ensimmäisen aluksen USS Balaon. Ne muistuttivat Gato-luokan aluksia, vaikka niihin tehtiin joitakin muutoksia valmistustyön nopeuttamiseksi muun muassa osina kokoamisen mahdollistamiseksi. Luokan alusten kesken oli hieman eroja koossa ja uppoumassa valmistajasta johtuen. Palvelukseen 1942-1945 saadut alukset olivat kuitenkin periaatteessa identtisiä.[1]

Propulsiojärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokan alusten propulsiojärjestelmä oli samankaltainen dieselsähköinen järjestelmä kuin edeltäneessä Gato-luokassa. Niissä oli neljä dieselmoottoria, joista kukin oli kytketty generaattoriin. Generaattorit oli kytketty pareittain akseleihin, joita ne pyörittivät. Aluksilla ei ollut suoraa voimansiirtoa dieselmoottoreilta akseleihin. Dieselmoottori oli joko Fairbanks Morse 38D81/3 tai General Motorsin Cleveland Dieselin Model 16-248 tai 16-278A V16-moottoreita. Varhaiset Fairbanks Morse veneissä oli yhdeksänsylinterinen moottori, mutta USS Sand Lancen jälkeen 10-sylinterinen. Alkupään General Motors -moottorein varustetut veneet varustettiin Model 16-248 -moottorein ja USS Perchistä alkaen Model 16-278A -moottorein. Kummassakin tapauksessa uudempi moottori kasvatti alusten uppoumaa, mutta mahdollisti saman voiman. Moottorit olivat kuitenkin toimintavarmempia.[2][3]

Elliott Companyn toimittamat sähkämoottorit asennettiin pääosin Fairbanks-Morse-dieselmoottoreiden kanssa ja General Electric toimitti sähkömoottorit General Motorsin dieselmoottoreilla varustettuihin veneisiin. Muutamiin Fairbanks-Morsen veneisiin asennettiin kuitenkin General Electricin sähkömoottorit. Allis-Chalmersin piti toimittaa sähkömoottorit veneisiin SS-530 - SS-536, mutta alusten valmistus peruutettiin jo ennen niiden nimeämistä.[3]

Museoidut alukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdeksan luokan aluksista on museoitu:

  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
  • Bagnasco, Erminio: Submarines of World War Two. Lontoo, Englanti: Arms and Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-331-X (englanniksi)
  • Friedman, Norman: U.S. Submarines through 1945 - An Illustrated Design History. Annapolis, Maryland: Naval Institute Press, 1995. ISBN 978-1-55750-263-6 (englanniksi)
  1. Chesneau, Roger s. 226
  2. Bagnasco 1977 s. 226
  3. 1 2 Friedman 1995 s. 255-265

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]