Australiansarvihai

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Australiansarvihai
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Leveäsuiset Elasmobranchii
Lahko: Sarvihaikalat Heterodontiformes
Heimo: Sarvihait Heterodontidae
Suku: Heterodontus
Laji: portusjacksoni
Kaksiosainen nimi

Heterodontus portusjacksoni
(Meyer, 1793)

Australiansarvihain levinneisyys
Australiansarvihain levinneisyys
Katso myös

  Australiansarvihai Wikispeciesissä
  Australiansarvihai Commonsissa

Australiansarvihai (Heterodontus portusjacksoni) on alkeellinen hailaji, jota tavataan yksinomaan Australian ja Uuden-Seelannin rannikkovesissä aina 275 metrin syvyyteen asti. Se suosii erityisesti kivikkoisia pohjia, sillä se lepäilee mielellään suojaisassa kallionkolossa päivisin, yleensä lajitoveriensa seurassa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australiansarvihai kasvaa noin 1,7 metrin mittaiseksi. Se on suuripäinen ja tylppäkuonoinen. Sieraimet ovat suuret, koska ruokailun aikana vedenotto tapahtuu niiden kautta. Rintaevät ovat isot ja leveät, ja selkäevät, joiden edessä on myrkkypiikit, ovat lähes samankokoiset. Heimon nimi juontuu rantaan ajautuneista piikeistä, joita on luultu sarviksi. Lajikohtaisia piirteitä ovat harmaanruskeaa ruumista koristavat ruskeat juovat.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalioon kuuluu kaloja, äyriäisiä, piikkinahkaisia ja muita kovakuorisia pohjaeläimiä, joita australiansarvihai etsii öisin pohjasta, tarttuu niihin pienillä etuhampaillaan ja murskaa litteillä takahampaillaan.

Australiansarvihain leuat

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australiansarvihait lisääntyvät talvella tai varhain keväällä. Ne vaeltavat tätä varten pohjoisemmille vesille. Munat ovat noin seitsemän senttiä leveitä ja noin 15 senttiä pitkiä, korkkiruuvin muotoisia koteloita. Tämän oletetaan helpottavan niiden ankkuroimista kivien rakoihin.[2] Munat ovat aluksi pehmeitä mutta kovettuvat pian. Poikasten kehittymiseen kuluu 10–12 vuotta. Kuoriutuessaan ne ovat noin 24 senttiä pitkiä ja täysin itsenäisiä. Kasvaminen sukukypsäksi vie koirailta 8–10 vuotta ja naarailta 11–14 vuotta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Simpfendorfer, C.: Heterodontus portusjacksoni IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2005. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 01.08.2013. (englanniksi)
  2. Tieteen kuvalehti 5/2018: Hain muna kiertyy kiinni kallioon. 5/2018 sivu 31, .

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]