Siirry sisältöön

Augusta Viktoria

Wikipediasta
Auguste Victoria
Keisarinna Auguste Victoria vuonna 1913
Saksan keisarinna
Preussin kuningatar
Valtakausi 15. kesäkuuta 1888 –
9. marraskuuta 1918
Edeltäjä Keisarinna Viktoria
Syntynyt Auguste Victoria Friederike Luise Feodora Jenny
22. lokakuuta 1858
Dolzigin linna, Sommerfeld, Lausitz, Preussi
Kuollut 11. huhtikuuta 1921 (62 vuotta)
Huis Doorn, Doorn, Alankomaat
Hautapaikka antiikkitemppelin mausoleumi, lähellä Neues Palaisia, Sanssoucin linnan puisto, Potsdam
Puoliso Vilhelm II (vih. 1881)
Lapset Wilhelm
Eitel Friedrich
Adalbert
August Vilhelm
Oskar
Joachim
Viktoria Luise
Koko nimi Auguste Viktoria Friederike Luise Feodora Jenny
Suku Augustenburg
Isä Fredrik VIII
Äiti Adelheid
Uskonto luterilaisuus

Auguste Victoria von Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburg (Auguste Victoria Friederike Luise Feodora Jenny); (22. lokakuuta 1858 Dolzigin linna, nyk. Dłużek; Lausitz, nyk. Lubuszin voivodikunta, Brandenburg, Preussi – 11. huhtikuuta 1921 Huis Doorn, Doorn, Alankomaat) oli saksalainen prinsessa, Saksan viimeinen keisarinna ja Preussin kuningatar, keisari Vilhelm II:n puoliso.[1]

Suku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hänen isänsä oli Schleswig-Holsteinin herttua Fredrik VIII ja äitinsä prinsessa Adelheid zu Hohenlohe-Langenburg (1835–1900), Hänellä oli kuusi sisarusta, joista hän oli vanhin tytär. Sisarukset avioituivat Schleswig-Holstein, Saksi-Corburg-Gotha ja Hohenzollern-sukuihin.[1]

Perheessä häntä kutsuttiin nimellä "Dona". Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburg sukuun kuuluva prinsessa varttui ensin aateliskartanossa Dolzigissa Lausitzissa, ja sitten Primkenaun linnassa Sleesiassa. Perhe oli menettänyt Schleswig-Holsteinin ruhtinaskuntansa ensin Tanskalle ja sitten Preussille.[2]

Auguste Victoria rakastui 17-vuotiaana Saksi-Meiningenin prinssi Ernstiin (1859–1941), Saksi-Meiningenin herttua Georg II:n poikaan ja hänet lähetettiin Englantiin vierailemaan sukulaisten luona vuonna 1875. Äidinpuoleisen isoäitinsä Feodora zu Leiningenin (1807–1872) kautta hän oli kuningatar Victorian veljentytär.[1]selvennä

Hän tapasi Preussin kruununprinssi Wilhelmin ensimmäisen kerran vuonna 1868 Reinhardsbrunnin linnassa Thüringenissä. Ystävien vanhemmat uudistivat tuttavuuden Potsdamissa Neues Palaisissa kesällä 1878. Molemmat rakastuivat.[2]

Auguste Victoriaa ei alun perin tarpeeksi korkeasukuisena Hohenzollern-suvun kruununprinssi Wilhelmille, koska hänen isoisoäitinsä Johanne Henriette Valentine Kaas (1776–1843) oli porvarissäädystä ja isoäitinsä Louise Sophie Danneskiold-Samsøe (1796–1867) alempaa aatelia eli vain kreivitär.[2]

He saivat silloisen keisari Vilhelm I:n suostumuksella kihlautua 14. helmikuuta, mutta kihlaus julkistettiin vasta 2. kesäkuuta 1880 pitkän harkinnan jälkeen vasta kesäkuussa, koska morsiamen alhaisaateliset esiäidit ja herttuakuntien liitokset Preussiin, joita Auguste Victorian isä Schleswig-Holsteinin herttua Fredrik III oli puolustanut vuonna 1866, aiheuttivat kysymyksiä. He avioituivat suurilla juhlallisuuksilla helmikuussa 1881.[2]

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prinsessa Auguste Victoria avioitui 27. helmikuuta 1881 kruununprinssi Wilhelmin kanssa.[3] Avioliitto poisti myös vanhat poliittiset jännitteet Preussin ja Holsteinin väliltä.[1]

Heille syntyi seitsemän lasta, jotka kaikki saavuttivat aikuisiän:[4][3][5]

  • Kruununprinssi Wilhelm 6. toukokuuta 1882 – 20. heinäkuuta 1951) avioitui Mecklenburg-Schwerinin herttuatar Cecilien kanssa 1905; lapset: prinssi Wilhelm (1906–1940), prinssi Louis Ferdinand (1907–1994), prinssi Hubertus (1909-1950), prinssi Frederick (1911-1966), prinsessa Alexandrine (1915–1980), prinsessa Cecilie (1917–1975)
  • Prinssi Eitel Friedrich (7. heinäkuuta 1883 – 8. joulukuuta 1942) avioitui Oldenburgin herttuatar Sophia Charlotten kanssa 1906; avioero 1926
  • Prinssi Adalbert (14. heinäkuuta 1884 – 22. syyskuuta 1948) avioitui Saksi-Meiningenin prinsessa Adelaiden kanssa 1914; lapset: prinsessa Victoria Marina (1915), prinsessa Victoria Marina (1917–1981), prinssi Wilhelm Victor (1919–1989)
  • Prinssi August Wilhelm (29. tammikuuta 1887 – 25. maaliskuuta 1949) avioitui Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin prinsessa Alexandra Victorian kanssa 1908; avioero 1920; lapset: prinssi Alexander Ferdinand (1912–1985)
  • Prinssi Oskar (27. heinäkuuta 1888 – 27. tammikuuta 1958) avioitui kreivitär Ina Marie von Bassewitzin kanssa 1914; lapset: Prinssi Oskar (1915–1939), prinssi Burchard (1917–1988), prinsessa Herzeleide (1918-1989), prinssi Wilhelm-Karl (1922–2007)
  • Prinssi Joachim (17. joulukuuta 1890 – 18. heinäkuuta 1920) avioitui Anhaltin prinsessa Marie-Augusten kanssa 1916; avioero 1919; lapset: prinssi Karl Franz (1916–1975)
  • Prinsessa Victoria Luise (13. syyskuuta 1892 – 11. joulukuuta 1980) avioitui Ernst Augustin, Braunschweigin herttuan kanssa 1913; lapset: prinssi Ernst August IV (1914–1987), prinssi Georg Wilhelm (1915–2006), prinsessa Frederica (1917–1981), prinssi Christian Oscar (1919–1981), prinssi Welf Heinrich (1923–1997)

Augusta Victoria oli tavallinen ja mielikuvitukseton nainen, jolla oli vähän älyllisiä kiinnostuksen kohteita ja eikä merkittäviä kykyjä. Hänen jatkuva läsnäolonsa kyllästytti levotonta Vilhelmiä, joka pakeni metsälle ja ulkomaille. Hän edisti puolisonsa taantumuksellisia taipumuksia, mutta edusti vakautta hänen elämässään.[6][2]

Keisarinna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarinna Auguste Victoria oli sitoutunut hyväntekeväisyyteen. Hän halusi olla mallivaimo, oli mukana 140 hyväntekeväisyysjärjestössä ja perusti naisia avustavan Evangelische Frauenhilfe -järjestön. Lasten terveydenhoito oli hänelle erityisen tärkeää. Kaiserin Auguste Victoria-Haus in Berlin-Charlottenburg oli ensimmäinen saksalainen lastenklinikka, ja sillä oli jopa oma navetta maidontuotantoa varten.[2] Tästä sairaalasta sai Berliinissä tutkijana vuonna 1912–1913 ollut lastenlääkäri Arvo Ylppö ajatuksia Lastenlinnan ja neuvolatoiminnan aloittamiseen Suomessa.[7] Pelkästään Berliinin työväenkaupunginosiin rakennettiin 66 uutta kirkkoa, mikä johtui myös hurskaan keisarinnan uskonnollisuudesta. Ihmiset kutsuivat häntä nimellä Kirkko-oikeus (saks. Kirchenjuste).[2]

Augusta Viktorian suhde anoppiinsa oli hyvä, joskin hän pyrki suojelemaan lapsiaan anoppinsa liberaaleilta ajatuksilta. Kaikesta huolimatta leskikeisarinna Viktorian kuollessa syöpään vuonna 1901 Augusta Viktoria oli tämän vierellä. Anoppinsa kuoltua keisarinnasta tuli Saksan kiistaton ykkösnainen, joka helpotti miehensä stressiä ja pehmensi tämän karkeaa käytöstä.[8]

Perhetragedia maanpaon aikana oli prinssi Joachimin itsemurha vuonna 1920.[5] Keisarinna Auguste Victoria kuoli 62-vuotiaana huhtikuussa 1921 Huis Doornissa Alankomaissa.[9] Hänet on haudattu Antiikkitemppelin mausoleumiin lähelle Neues Palaisia, Sanssoucin linnan puistoon Potsdamiin.[1]

Keisarinnan kuoltua keisari avioitui uudelleen myös leskeytyneen prinsessa Hermine von Schönaich-Carolathin, os. prinsessa von Reuß (1887–1947) kanssa vuonna 1922.[10] Uudesta avioliitosta ei syntynyt lapsia.[5]

Perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historioitsijoiden mukaan keisarinna oli äärimmäisen konservatiivinen ja taantumuksellinen, mutta suosittu maan sosiaalisesti sitoutuneena äitinä. Hän nousi provinssista kotoisin olevasta prinsessasta, jota pilkattiin "Holsteinin lehmäksi", monarkiksi, joka muovaili valtakuntaa 30 vuoden ajan. Hän oli yksi aikansa valokuvatuimmista naisista, josta tehtiin postikortteja.[2]

Saksassa hänen mukaansa on nimetty kirkkoja, klinikoita, kouluja, katuja ja kaivos.[2]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[12]

Ulkomaalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[12]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Prinsessa Auguste Victoria, Heinrich von Angeli 1880
    Prinsessa Auguste Victoria, Heinrich von Angeli 1880
  • Keisarinna Auguste Victoria puolisonsa valtaantulovuonna 1888
    Keisarinna Auguste Victoria puolisonsa valtaantulovuonna 1888
  • Keisarinna Auguste Victoria ja keisari Vilhelm II lastensa kanssa 1896
    Keisarinna Auguste Victoria ja keisari Vilhelm II lastensa kanssa 1896
  • Keisarinna Auguste Victoria, valokuvaaja Wilhelm Niederastroth 1918. Surureunainen muistopostikortti vuodelta 1921.
    Keisarinna Auguste Victoria, valokuvaaja Wilhelm Niederastroth 1918. Surureunainen muistopostikortti vuodelta 1921.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Auguste Viktoria Deutsche Biographie. Viitattu 18.8.2024. (saksaksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Auguste Victoria: Deutschlands letzte Kaiserin geo.de. 11.4.2022. Viitattu 18.8.2024. (saksaksi)
  3. ↑ a b William II (Emperor Of Germany And King Of Prussia) The Columbia Encyclopedia, 6th ed.. Viitattu 27.4.2018.
  4. ↑ Augusta Of Schleswig-Holstein (1858–1921) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 27.4.2018.
  5. ↑ a b c Children Wilhelm II Huis Doorn. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  6. ↑ William II | German Emperor & Prussian King Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Tutkijaksi Berliiniin Arvo Ylppö. 2024. Viitattu 12.9.2024.
  8. ↑ Augusta Victoria of Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburg, German Empress, Queen of Prussia Unofficial Royalty. 22.10.2013. Viitattu 5.3.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Empress Auguste Victoria Huis Doorn. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Princess Hermine Huis Doorn. Viitattu 18.8.2024. (englanniksi)
  11. ↑ a b c Empress Augusta Victoria wearing Orders and Decorations C7.alamy.com. Viitattu 4.3.2025. (englanniksi)
  12. ↑ a b Handbuch über den Königlich preussischen Hof und Staat, s. 2. Berliini: R.v. Decker's Verlag / G. Schenck, 1868. Teoksen verkkoversio Viitattu 5.3.2025. (saksaksi)
  13. ↑ Ritter-orden. Hof- und Staatshandbuch der Österreichisch-Ungarischen Monarchie, 1918, s. 328. Wien: Druck und Verlag der K.K. Hof- und Staatsdruckerei. Artikkelin verkkoversio. (saksaksi)
  14. ↑ Guía Oficial de España (s. 166) Guía Oficial de España. 1887. Viitattu 4.3.2025. (espanjaksi)
  15. ↑ 明治時代の勲章外交儀礼 (pdf) (s. 157) 明治聖徳記念学会紀要. 2017. Viitattu 4.3.2025. (japaniksi)
  16. ↑ Whitaker, Joseph: An Almanack for the Year of Our Lord ... s. 112. J. Whitaker, 1848. Teoksen verkkoversio Viitattu 5.3.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Augusta_Viktoria&oldid=23210378”