August Storm

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

August Ludvig Storm, (23. lokakuuta 1862 Motala1. heinäkuuta 1914 Tukholma) oli ruotsalainen yliluutnantti, Pelastusarmeijan taloussihteeri ja laulujen kirjoittaja.

Elämänvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Storm muutti vanhempiensa mukana Tukholmaan yksivuotiaana. Hän kävi Tukholmassa kauppakoulun, ja toimi konttoristina. Hän viihtyi nuoruudessaan erilaisissa huvituksissa, kunnes 25-vuotiaana riensi suoraan teatterista pelastusarmeijan katumuspenkille ja antautui Vapahtajalle. Hänestä tuli Pelastusarmeijan sotilas ja hän alkoi kirjoittaa lauluja, joita julkaistiin Stridsropet-lehdessä.

Kaupallisen koulutuksen saaneena hänestä tuli Ruotsin pelastusarmeijan taloussihteeri ja hän sai tehtäväkseen vastata Pelastusarmeijan talousosastosta. 29-vuotiaana hän kirjoitti tunnetuimman laulunsa ”Tack min Gud för vad som varit” ja se julkaistiin 5. joulukuuta 1891. Tämä laulu on tunnetuin ruotsalainen laulu, joka on tullut tunnetuksi eri puolilla maailmaa Pelastusarmeijan kansainvälisen toiminnan kautta. Siitä on käännöksiä useille kielille.[1] Pe­lastusarmeijan laulukirjassa Ruotsissa on useita hänen laulujaan, mutta tämä on niistä tunnetuin ja ainoa, jota lauletaan suomeksi.

31-vuotiaana hän sairastui vaikeaan selkäsairauteen, joka rajoitti myöhemmin hänen työkykyään, mutta luonteen iloisuus ja valoisuus säilyivät ja hän osallistui tiiviisti Pelastusarmeijan kokouksiin.[2]

Teoksia ja tuotoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stormin kirjoittamista lauluista suomeksi tunnetaan vain Tack min Gud-laulu. Se on suomennettu 1900, suomentajana Kaarlo. J. Rahikainen (Kiitos sulle, Jumalani). Tämä käännös on useissa suomenkielisissä virsi- ja laulukirjoissa, muun muassa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi 341 sekä Hengellisessä laulukirjassa numero 516. Ruotsin kirkon virsikirjassa on laulusta Niilo Rauhalan 1976 ja 1988 tekemä uusi käännös numerolla 261 Kiitos, Herra, että annat. Perinteinen suomenkielinen teksti ei käy luontevasti Ruotsissa käytettyyn sävelmän, ja siksi virrestä oli tehtävä uusi käännös.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 2 Psalmerna 205–429., s. 153. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-877-052-0, 2017.
  2. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 677. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964.