Askolan Itäpuolen työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Askolan Itäpuolen työväentalo
Sijainti Askola
Rakennustyyppi työväentalo
Valmistumisvuosi 1910
Purkuvuosi 1950-luvun lopulla?
Rakennuttaja Askolan Itäpuolen työväenyhdistys
Runkorakenne puu
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Askolan Itäpuolen työväentalo oli Askolan kunnassa Särkijärven rannalla sijainnut työväentalo.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Askolan Itäpuolen työväenyhdistys oli kunnan ensimmäinen työväenyhdistys, se perustettiin vuonna 1905. Aluksi yhdistyksen kokoukset pidettiin jäsenten asunnoissa ja välillä myös talollisten luovuttamissa tiloissa. Vuonna 1909 yhdistys osti tontin ja Tiilään työväenyhdistykseltä vanhan riihen, joka siirrettiin tontille. Yhdistyksen puheenjohtaja Johan Tähtelä laati työväentalon piirustukset. Työväentalo valmistui syksyllä 1910. Yhdistyksen jäsenet olivat kukin lainanneet työväentalon rakennuskustannusten peittämiseen 20 markkaa ilman korkoa. Kansalaissodan aikana talo oli suljettuna, ja se avattiin käyttöön vuoden 1918 toukokuussa. Työväenyhdistys liittyi syntyneessä hajaannusvaiheessa Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen, mikä aiheutti talon sulkemisen kommunistisena uudelleen. Yhdistys palasi SDP:n jäsenyyteen kuitenkin vuonna 1923, ja talo saatiin käyttöön.[1]

Vuonna 1946 pidettiin työväenyhdistyksen 40-vuotisjuhla. Osallistujat muistelivat talon olleen jo tuolloin melko heikossa kunnossa. Muutamaa vuotta myöhemmin yleisötilaisuudet talossa kiellettiin. Työväenyhdistyksen toiminnan hiipuminen ja loppuminen kokonaan 1950-luvulla jätti myös työväentalon rappeutumaan.[1]

Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheiluseura Särkijärven Yritys, joka oli maineikas pyöräilyseura, oli talon ahkera käyttäjä.[1] Talon vihkiäisissä vuonna 1910 juhlasali oli täynnä juhlayleisöä. Ohjelmassa oli muun muassa runonlausuntaa, puhe ja näytäntö. Soitosta huolehti seitsenhenkinen jousiorkesteri.[2] Iltamien ohjelmassa oli tavanomaisesti muun muassa kertomus, esitelmä, näytelmä ja ilveilyä. Lopuksi oli tunti tanssia.[3]Työväentalolla järjestettiin myös järjestötoiminnan opastuskursseja päättäjäisjuhlineen.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hurri, Olavi & Marttala-Hurri, Vuokko: Työn ja aatteen talot. Työväentalojen historiaa Uudellamaalla. Helsinki: Uudenmaan Sosialidemokraattinen Piiri ry, 1997. ISBN 952-90-8468-4.
  2. Työläinen digi.kansalliskirjasto.fi. 11.1.1910, no 126. Viitattu 23.11.2022.
  3. Uusimaa digi.kansalliskirjasto.fi. 19.10.1923, no 121. Viitattu 23.11.2022.
  4. Suomen Sosialidemokraatti digi.kansalliskirjasto.fi. 17.11.1931, no 313. Viitattu 23.11.2022.