Arthur Harris

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sir Arthur Harris

Sir Arthur Travers Harris (13. huhtikuuta 1892 Cheltenham, Gloucestershire5. huhtikuuta 1984 Goring-on-Thames, Oxfordshire)[1] oli brittiläinen ilmamarsalkka ja Britannian pommitusilmavoimien (Bomber Command) komentaja toisen maailmansodan aikana. Hänet tunnettiin myös lisänimillä Bomber Harris (pommittaja-Harris) ja Butcher Harris (teurastaja-Harris)

Varhainen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harris varttui Rhodesiassa Afrikassa ja kävi yksityistä sisäoppilaitosta Englannissa. Ensimmäisen maailmansodan alla hän liittyi 1. rhodesialaisrykmenttiin ja palveli Etelä-Afrikassa sekä Lounais-Afrikassa. Hän palasi Englantiin 1915 ja liittyi kuninkaallisiin ilmajoukkoihin. Hän komensi sodan aikana useita lentomuodostelmia Ranskassa ja Englannissa ja sai sodan jälkeen vakituisen viran kuninkaallisissa ilmavoimissa. Maailmansotien välisenä aikana Harris palveli eri tehtävissä Mesopotamiassa, Intiassa sekä Britannian ilmailuministeriössä. Hänet ylennettiin 1937 ilmakommodoriksi (air commodore), 1939 varailmamarsalkaksi (air vice-marshal) ja 1941 ilmamarsalkaksi (air marshal).[1]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harris nimitettiin kuninkaallisten ilmavoimien pommitusjohdon (RAF Bomber Command) päälliköksi helmikuussa 1942.[1] Hänet tunnetaan etenkin Saksan asutuskeskusten tuhoamiseen käytetyn terroripommitustavan isänä. Siviilikohteiden massamaiset terroripommitukset perustuivat Britannian hallituksen ja pääministeri Churchillin päätökseen 1942, mutta Harris kehitti pommitusilmavoimien tehokkuuden siviiliväestön surmaamisessa ennen näkemättömälle tasolle.

Harris kehitti niin sanotut kyllästyspommitukset (saturation bombing), jossa massiiviset ilmaiskut keskitettiin yhteen kaupunkiin kerrallaan tarvoitteena asuinkortteleiden täydellinen tuhoaminen. Päämääränä oli murtaa saksalaisten taistelutahto ja -kyky. Nämä pommitukset sovitettiin yhteen amerikkalaisten päiväsaikaan suorittamien täsmäpommitusten kanssa, jotka taas tähtäsivät sotilaskohteiden ja teollisuuden tuhoamiseen.[1]

Tunnetuin esimerkki brittien terroripommituksista oli Dresdenin kaupungin tuhoaminen sodan loppuvaiheessa 13.–14. helmikuuta 1945. Kaupungissa oli silloin jopa miljoona ihmistä, mm. satoja tuhansia pakolaisia, eikä lainkaan ilmapuolustusta, koska siellä ei ollut sotilaallisia kohteita. Tuhoisa pommitus tappoi myöhempien arvioiden mukaan 25 000–40 000 ihmistä yhden yön aikana. Huomattavasti korkeampiakin lukuja on esitetty, koska kaupungissa olleiden ihmisten määrää ei tiedetä edes suunnilleen suuren pakolaismäärän takia.

Harris tunnettiin täysin säälimättömänä ja monomaniaan saakka itsepäisenä ihmisenä, joka ei piitannut omista tappioista. RAF Bomber Commandin lentäjät kutsuivat häntä nimellä butcher Harris ("teurastaja-Harris"), sillä hän tapatti lentäjiään yöllisissä pommituksissa sumeilematta. RAF Bomber Commandin tappiot olivatkin suhteellisesti koko Britannian asevoimien kaikkein suurimmat. Erityisesti Avro Lancasteria pidettiin kuolemanloukkuna, josta pelastautuminen koneen saatua osuman oli lähes mahdotonta.

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harris jäi eläkkeelle syyskuussa 1945 ja vuotta myöhemmin hänet ylennettiin kuninkaallisten Ilmavoimien marsalkaksi.[1] Hän kieltäytyi 1946 aatelisarvosta, koska pommitusmiehistötkään eivät saaneet erillisiä sotatoimien muistomitaleja. Sodan jälkeen Harrisia arvosteltiin terroripommituksista, mutta hän ei koskaan jälkeenpäinkään pahoitellut aiheuttamiaan tuhoja ja kärsimyksiä.

Arvostelusta katkeroitunut Harris muutti Etelä-Afrikkaan ja toimi siellä South African Marine Corporationin johdossa 1946–1953. Hän julkaisi 1947 teoksen Bomber Offensive.[1]

Vuonna 1953 uudelleen pääministeriksi tullut Churchill myönsi Harrisille aatelisarvon ja hänestä tuli Chipping Wycomben 1. baronetti. Harris palasi samana vuonna Britanniaan ja asui loppuikänsä Goring-on-Thamesissa. RAF:n veteraanien Bomber Harris Trust pystytti Harrisille patsaan RAF:in kirkon ulkopuolelle St Clement Danesiin Lontooseen 1992. Patsaan pystyttäminen herätti protesteja etenkin Saksassa.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Friedrich, Jörg: Suuri Palo. Liittoutuneiden pommitukset Saksassa 1940–1945. Suomentanut Markus Lång. Ajatus Kirjat, Helsinki 2005. [Alkuteos: Der Brand: Deutschland im Bombenkrieg 1940–1945, 2002.]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Sir Arthur Travers Harris, 1st Baronet (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 5.10.2013.