Apostolaatti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Apostolaatti tarkoittaa sekä apostolien virkaa että kirkon saamaa lähetyskäskyä ja se on käytössä etenkin katolisessa kirkossa. Maallikot toteuttavat kirkon pääasiallista tehtävää, kristinuskon eteenpäin viemistä apostolaatin kautta. Apostolaatti sisältää kolme ulottuvuutta: uskon, toivon ja rakkauden henkilökohtainen sisäistäminen, Kristuksen perheessä, josta kirkko on kuin pienoismalli, toimiminen ja osallistuminen sen julkiseen toimintaan ja osallistuminen uskon julistamiseen, jumalanpalvelukseen ja hyväntekeväisyystoimintaan.[1]

Sanalla maallikoapostolaatti tarkoitetaan lähinnä toimintaa hyväntekeväisyydessä ja uskon eteenpäin viemisessä.[1]

Historiallinen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkukirkossa sekä naiset että miehet ymmärsivät apostolaatin osaksi kristittynä olemista. He pyrkivät toteuttamaan Kristuksen esimerkkiä tekemällä hyväntekeväisyyttä köyhiä, lapsia, sairaita, vanhoja ja jopa kuolleita kohtaan.

Karitatiivisten laitosten, kuten sairaaloiden ja koulujen kehittyessä, tietoisuus apostolaatin toteuttamisesta osana maallikkokristittynä olemista jäi vähemmälle huomiolle ja tehtävä annettiin papiston ja luostareiden hoidettavaksi. Maallikot tosin osallistuivat edelleen hyväntekeväisyyteen veljeskuntien ja kiltojen kautta mutta maallikoiden vapaaehtoistyö väheni jatkuvasti.

Modernin ajan alussa kirkon ja yhteiskunnan muuttuessa suuresti kehittyi uusia apostolisia elämänmuotoja. Ranskassa 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla perustivat Vincent de Paul ja Louise von Marillac lazaristiläiset ja vincentiläiset sääntökunnat. Etenkään naisten kohdalla nämä eivät olleet luostarisääntökuntia vaan mahdollistivat maallikkoapostolaatin, vaikka siitä tuolloin seurasikin tietty perheen ja työn erottaminen.

1800-luvulla maallikoiden apostolaattitoiminta laajeni entisestään, eikä enää nähty tarpeelliseksi sitoutua luostarielämään, vaan kaikkien kristittyjen kutsumuksen tulisi toteuttaa apostolaattia heidän omassa elämässään. 

1900-luvun alussa tekivät ensimmäiset paavit yrityksiä vahvistaa maallikoiden toteuttamaa apostolaattia. Paavi Leo XIII perusti Katolinen toiminta -liikkeen ja 1925 Paavi Pius XI käynnisti maailmanlaajuisen organisaation "Catholic Action", jossa maallikot toteuttavat apostolaattia, mutta joka kuitenkin toimii kirkollisten viranhaltijoiden alaisuudessa.

Vatikaanin toinen kirkolliskokous julkaisi maallikoiden apostolaatista asiakirjan Apostolicam actuositatem[2] ja sen myötä kirkko tunnustaa virallisesti, että maallikoiden toteuttama apostolaatti on jokaisen kristityn tehtävä, eikä sen tarvitse olla papiston ohjaamaa, sillä ajatellaan että Jeesus Kristus itse ohjaa kristittyjä.

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Yves Congar, Maallikko.
  2. http://www.vatican.va/archive/hist_councils/ii_vatican_council/documents/vat-ii_decree_19651118_apostolicam-actuositatem_en.html