Annie Åkerhielm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Annie Åkerhielm
Henkilötiedot
Muut nimet Anna Vilhelmina Elisabet Åkerhielm
Syntynyt18. marraskuuta 1869
Kuollut20. heinäkuuta 1956 (86 vuotta)
Ammatti kirjailija, toimittaja
Vanhemmat Nils Herman Quiding

Anna "Annie" Vilhelmina Elisabet Åkerhielm (o.s. Quiding; 18. marraskuuta 186920. heinäkuuta 1956) oli ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hän ihaili avoimesti Adolf Hitlerin johtamaa Natsi-Saksaa.[1]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Åkerhielm oli utopisti Nils Herman Quiding tytär. Vanhemmat suhtautuivat kielteisesti silloisiin tyttökouluihin, ja Åkerhielm sai opetusta kotona isosiskoltaan sekä yksityisopettajilta. Hän luki myös omatoimisesti paljon ja hankki laajan yleissivistyksen. Ensimmäisen romaaninsa Hvidehusin hän julkaisi 29-vuotiaana ja voitti sillä Idun-lehden kirjoituskilpailun. Åkerhielmin kirjoissa ihannoitiin menneisyyttä ja tuomittiin nykypäivä, mikä toi hänelle paitsi arvostusta myös arvostelua. Vuonna 1906 Åkerhielm meni naimisiin lehtimies Dan Åkerhielmin kanssa, joka oli Gefle-Posten -lehden päätoimittaja. Pariskunta työskenteli yhdessä lehden parissa vuoteen 1912, jolloin he muuttivat Tukholmaan. Siellä he siirtyivät Nya Dagligt Allehanda -lehden palvelukseen. Annie kirjoitti myös Stockholms Dagbladiin.[1]

Åkerhielm vastusti äänioikeuden antaista naisille. Vuonna 1904 hän maalasi kirjassaan Fru Fanny kuvan äänioikeusnaisesta, joka laiminlyö tehtävänsä puolisona ja äitinä. Tämän poika kuolee ja mies jättää, ja nainen viettää loppuelämänsä onnettomana. Kirja oli myyntimenestys. Åkerhielm suhtautui kielteisesti myös demokratiaan yleisesti ottaen. Hänen mukaansa se johtaisi sivistymättömien kansanjoukkojen valtaannousuun. Tärkeimpänä poliittisena kysymyksenä hän piti kuitenkin maanpuolustusta. Hän oli antipasifisti ja vaati puolustusmenojen kasvattamista sekä ylisti sotaa jalostavana voimana. Hän ihannoi Saksaa ja alkoi ihailla Adolf Hitleriä hänen noustuaan valtaan. Vuonna 1944 Åkerhielm oli saksalaismielisen Ruotsin sosialistipuolueen ehdokas valtiopäivävaaleissa. Puolueen menestys jäi hyvin heikoksi ja se lakkautettiin pian vaalien jälkeen. Keväällä 1945 Hitlerin itsemurhan jälkeen Åkerhielm kirjoitti tästä ylistävän nekrologin, jossa hän totesi Hitlerin olleen ihmiskunnan historian toiseksi suurin sankari Jeesuksen jälkeen. Åkerhielm pysyi uskollisena aatteelleen kuolemaansa saakka.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Bokholm, Sif: Annie Åkerhielm Svenskt kvinnobiografiskt lexikon. 8.3.2018. Viitattu 30.7.2023. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]