Anna Elizabeth Klumpke

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anna Elizabeth Klumpke

Anna Elizabeth Klumpke (28. lokakuuta 1856 San Francisco9. helmikuuta 1942 San Francisco) oli yhdysvaltalainen taidemaalari. Hän maalasi muotokuvia ja arkielämän tapahtumia.[1] [2]selvennä[3]

Elämänvaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klumpken isä oli saksalaistaustainen siirtolainen, joka oli uudessa kotimaassaan noussut vauraaksi kiinteistösijoittajaksi. Perheen varallisuus mahdollisti elämän, jossa lapset saattoivat keskittyä kulttuurin ja taiteen maailmaan.[3]

Klumpke oli lapsuudessaan onnettomuudessa, jossa hänen toinen jalkansa vaurioitui. Hän kärsi jalkavaivoista loppuelämänsä. Klumpke joutui viettämään paljon aikaa vuoteessa kykenemättä liikkumaan. Silloin hänelle annettiin nukke, josta tuli merkityksellinen hänen elämässään, kuten myöhemmin sen tekijästä. Rosa- nimiset nuket olivat tuolloin suosittuja Yhdysvalloissa ja Euroopassa, ja Klumpke halusi kovasti tavata nuken tekijän, taiteilija Rosa Bonheurin. Hän oli yhdeksänvuotias, kun hän matkusti äitinsä ja sisartensa kanssa kolmeksi vuodeksi Eurooppaan saamaan hoitoa jalkavaivoihinsa. He palasivat Eurooppaan vuonna 1872 vanhempien avioeron jälkeen.[3][4]

Klumpke aloitti taideopinnot vuonna 1877 Pariisissa Académie Julianissa, missä hänen opettajinaan olivat William-Adolphe Bouguereau, Tony Robert-Fleury ja Jules Joseph Lefebvre. Hän sai tunnustusta taiteestaan jo opiskeluaikana, muun muassa arvostetun vuoden taideopiskelijan arvonimen, ja kotimaassaan hän sai ensimmäisenä naisena Pennsylvanian taideakatemian kultamitalin. Ensimmäiset muotokuvatilauksensa hän otti vastaan vuonna 1882.[4][3]

Opiskeluaikanaan Klumpke näki museossa Bonheurin maalauksen, joka teki häneen valtavan vaikutuksen. Teos oli Kyntötyöt Neversissä ja Klumpke teki teoksesta kopion. Teosta kopioidessaan hänelle tuli uudelleen halu tavata Bonheur. Muistelmissaan hän kuvaili teoksestaan tulleen hänelle talismaanin. Hän päätti lähestyä Bonheuria kirjeitse vuonna 1887. Kirjeenvaihtosuhde kesti kymmenen vuotta. Asuessaan Bostonissa Klumpke tarjoutui maalaamaan Bonheurin muotokuvan, mihin tämä suostui. Naiset tapasi ensi kerran Ranskassa vuonna 1898.[3]

Muotokuvaa maalattaessa naiset rakastuivat. He asuivat yhdessä Bonheurin loppuelämän ajan. Kummankin taiteilijan suvut vastustivat naisten liittoa, jota Klumpke kuvasi "kahden sielun jumalalliseksi liitoksi". Bonheur kuoli vuonna 1899 Klumpken käsivarsille. Naisten suhde oli kestänyt yhdeksän kuukautta, ja sinä aikana Bonheur oli ehtinyt tehdä testamentissaan Klumpkesta ainoan perijänsä, mikä oli ennenkuulumatonta.[3][4]

Testamentin antamalla huomattavalla varallisuudella Bonheur oli tarkoittanut, että Klumpken ei tarvitsisi enää ottaa vastaan muotokuvatilauksia. Klumpke jatkoi kuitenkin maalaamista loppuelämänsä. Hän myi suuren määrän Bonheurin maalauksia ja perusti Rosa Bonheurin taidepalkinnon ja tämän nimeä kantavan museon. Vuonna 1908 ilmestyi Klumpken kirjoittama Bonheurin elämäkerta. [3][4]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anna Elizabeth Klumpke
  2. /w/index.php?title=Anna_Elizabeth_Klumpke&action=edit&
  3. a b c d e f g A Portrait of Perseverance and Excellence, Anna Klumpke
  4. a b c d Anna Klumpke

Lisää aiheesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]