Anik
Anik oli Kanadan GEO-kiertoradan tietoliikennesatelliittien sarja, jonka ensimmäinen satelliitti oli marraskuussa 1972 laukaistu Anik A-1.[1] Anik on inuiittien sana, joka tarkoittaa "pikku veljeä".
Satelliitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anik A-sarjan satelliitit A-1, A-2 ja A-3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anik A-1 -satelliitin laukaisi Telesat, Kanadan kansallinen tietoliikenneyhtiö Delta-kantoraketilla. Satelliitin kaupallinen lähetystoiminta aloitettiin 1973, jolloin TV-lähetykset voitiin nähdä ensi kertaa Kanadan pohjoisosissa. Anik A-1 oli tuolloin maailman ensimmäinen kansallinen televisiosatelliitti.[1]
- Tilaaja: Telesat Canada
- Kansainvälinen numero: 06278 / 72090A
- Valmistaja ja malli: Hughes Aircraft HS333
- Massa: 560 kg laukaisun aikana/ 295 kg kiertoradalla
- Halkaisija 1,9 m
- Korkeus: 3,5 m
- Teho: 250 W (satelliitti pystyi toimimaan 46 päivää ollessaan Maan varjossa)
- Nominaalinen toiminta-aika: 7 vuotta
- Transponderit: 12 kpl C-taajuuskaistalla
Anik A-satelliittisarjassa tätä seurasivat Anik A-2 huhtikuussa 1973 ja Anik A-3 toukokuussa 1975. Anik A -sarjan satelliitit olivat rakenteeltaan alkujaan yhdysvaltalaiseen Intelsat IV -ohjelmaan suunniteltuja. Niiden rakentamisessa alihankkijoina toimivat kanadalaisyritykset Spar Aerospace ja Northern Telecom. Kussakin satelliitissa oli 12 transponderikanavaa 6/4 GHz:n taajuusalueella. Satelliiteille rakennettiin Kanadaan yli 100 maa-asemaa.[1] Vastaanottoasemien lautasantennit olivat matalan taajuuden vuoksi vielä varsin suuria.
Anik B, C, D ja E -satelliittisarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anik B laukaistiin joulukuussa 1978 Telesat Canadalle. Satelliitissa oli 12 kaupallista 6/4 GHz:n taajuusalueen kanavaa ja neljä kokeellista 14/12 GHz:n taajuusalueen kanavaa, joita käytettiin suurempitaajuisten tietoliikenneratkaisujen tutkimisessa (Hermes-ohjelma). Anik C-3 laukaistiin marraskuussa 1982 yhdysvaltalaisella Columbia-avaruussukkulalla. Satelliitissa oli 16 taajuusalueen 14/12 GHz operatiivista kanavaa. Korkeampi taajuusalue mahdollisti pienempien, asuintaloon kiinnitettävän, halkaisijaltaan 1,2–1,8 -metristen vastaanottolautasten käytön,[1] kun satelliitin lähetystehoa oli lisätty niin, että se läpäisi riittävän luotettavasti myös tv-signaalia vaimentavia sadealueita. Sarja jatkui Anik C-2:n laukaisulla kesäkuussa 1983 ja Anik C-3:n laukaisulla huhtikuussa 1985. Satelliiteista voitiin lähettää neljää alueellisesti suunnattua keilaa Kanadan eri osiin.[1]
Anik D-sarjalla korvattiin ikääntyneet Anik A- ja B-sarjan satelliitit. Anik D-1 laukaistiin 26. elokuuta 1982. Anik D-2 vietiin taivaalle marraskuussa 1984 Discovery-sukkulalla. Näitä seurasivat Anik E-sarjan satelliitit: Anik E-2 huhtikuussa 1991 ja Anik E-1 syyskuussa 1991. Suuritehoiset E-sarjan satelliitit toimivat kahdella taajuusalueella; niissä oli 24 kanavaa 6/4 GHz:n alueella ja 16 kanavaa 14/12 GHz:n kaistalla. Anik E -sarjalla korvattiin aiemmat C- että D-sarjan satelliitit.[1]
Anik F[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anik F1
- Boeing 702-runko
- massa 4700 kg
- 36 C- ja 48 Ku-kaistan transponderia
- laukaistu 21.11.2000, Ariane 44L
- käytössä v. 2010
Anik F1R
- EADS Astrium - E3000-runko
- massa 4100 kg
- 32 Ku- ja 24 C-kaistan transponderia
- laukaisu 8.9.2005, Proton/Breeze M
- käytössä v. 2010
Anik F2
- Boeing 702-runko
- massa 5950 kg
- 38 Ka- ja 32 Ku- ja 24 C-kaistan transponderia
- laukaistu 17.7.2004, Ariane 5G
- käytössä v. 2010
Anik F3
- EADS Astrium - E3000-runko
- massa 4639 kg
- 32 Ku-, 24 C- ja 2 Ka-kaistan transponderia
- laukaistu 9.4.2007, Proton/Breeze M
- käytössä v. 2010
Anik G[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Telesat Canada tilasi keväällä 2010 Anik G1 tietoliikennesatelliitin. Sen rakensi yhdysvaltalainen Space Systems/Loral. Satelliitti laukaistiin vuonna 2013 venäläisellä Proton-M-kantoraketilla. Satelliitti lähettää TV-lähetyksiä Kanadaan ja hoitaa latinalaisen Amerikan tietoliikenneyhteyksiä. Satelliittiin rakennettiin X-kaistan tietoliikennekyky, jota oli tarkoitus vuokrata Yhdysvaltain puolustusministeriölle. Tässä tapauksessa satelliitti muuntuu ns. kaksikäyttölaitteeksi, eikä ole enää puhdas siviilisatelliitti.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Arkistoitu kopioSatellite Communications thecanadianencyclopedia.com. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 10.7.2017. (englanniksi)
- ↑ https://archive.today/20120524011054/http://www.spacenews.com/satellite_telecom/100601-loral-build-anik.html
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anik Wikimedia Commonsissa
- Boeing: Anik-D-Sarja
- Boeing: Anik F1
- Boeing: Anik F2
- Telesatin satelliittilista (Arkistoitu – Internet Archive)
- Anik F1R -satelliitin näkyvyysalue kartalla (englanniksi) (satbeams.com)
- Anik F2 -satelliitin näkyvyysalue kartalla (englanniksi) (satbeams.com)
- Anik F3 -satelliitin näkyvyysalue kartalla (englanniksi) (satbeams.com)
- Anik G1 -satelliitin näkyvyysalue kartalla (englanniksi) (satbeams.com)
- Launching the Digital Age: Canadian Satellites (CBS Dugital Archives) (englanniksi) (cbc.ca)