Anderssenin avaus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Anderssenin avaus
abcdefgh
8
Chessboard480.svg
a8 musta torni
b8 musta ratsu
c8 musta lähetti
d8 musta kuningatar
e8 musta kuningas
f8 musta lähetti
g8 musta ratsu
h8 musta torni
a7 musta sotilas
b7 musta sotilas
c7 musta sotilas
d7 musta sotilas
e7 musta sotilas
f7 musta sotilas
g7 musta sotilas
h7 musta sotilas
a3 valkea sotilas
b2 valkea sotilas
c2 valkea sotilas
d2 valkea sotilas
e2 valkea sotilas
f2 valkea sotilas
g2 valkea sotilas
h2 valkea sotilas
a1 valkea torni
b1 valkea ratsu
c1 valkea lähetti
d1 valkea kuningatar
e1 valkea kuningas
f1 valkea lähetti
g1 valkea ratsu
h1 valkea torni
8
77
66
55
44
33
22
11
abcdefgh
Siirrot 1.a3
ECO A00
Alkuperä Adolf Anderssen, Pariisi 1858[1]
Nimen alkuperä Adolf Anderssen
Avausperhe Epätavalliset shakkiavaukset
Chessgames.com opening explorer
Tässä artikkelissa käytetään algebrallista merkintätapaa kuvailemaan shakkisiirtoja.

Anderssenin avaus on shakkiavaus, joka alkaa siirrolla

1.a3.

Se on saanut nimensä shakin epävirallisen maailmanmestarin, Adolf Anderssenin, mukaan. Anderssen pelasi sitä kolme kertaa Paul Morphya vastaan heidän ottelussaan vuonna 1858.[2] Anderssen uskoi saavansa paremman aseman, jos Morphy jatkaisi 1...e5 jatkossa 2.c4.[2] Hän myös halusi välttää tunnettuja avauksia, joiden teoriaa Morphy osasi hyvin.[2]

Siirto ei ota otetta keskustasta, vaan onkin oikeastaan odotussiirto. Anderssenin avaus on epätavallinen avaus ja sijoittuu ECO-koodistolla sijalle A00. Se transponoituu usein muihin avauksiin, kuten käänteiseen sisilialaiseen jatkolla 1...e5 2.c4, jolloin valkea pelaa sisilialaista puolustusta, mutta tempon voitolla.

Muunnelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolalainen gambiitti: 1.a3 a5 2.b4
  • Creepy Crawly -muodostelma: 1.a3 e5 2.h3 d5
  • Andersspike: 1.a3 g6 2.g4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Anderssen käytti avausta kolmesti: Adolf Anderssen vs Paul Morphy, Adolf Anderssen vs Paul Morphy, Adolf Anderssen vs Paul Morphy
  2. a b c Hooper, David & Whyld, Kenneth: The Oxford Companion to Chess, s. 13. Oxford University Press, 1984. ISBN 0-19-217540-8. (englanniksi)