Amt
Amt on virastopiiri ja hallinnollinen yksikkö, joka on käytössä nykyisin pääasiassa Saksan Schleswig-Holsteinin, Mecklenburg-Vorpommernin ja Brandenburgin osavaltioissa. Aikaisemmin amteja on ollut myös Skandinaviassa, kuten Tanskassa ja Norjassa. Amt tarkoittaa useiden kuntien liittoa, jossa kunnat ovat säilyttäneet asemansa itsenäisinä kuntina, mutta luovuttaneet hallinnon amtille. Amtit ovat saattaneet olla historiallisesti hyvin eri kokoisia.
Amtit Tanskassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Tanskan amtit
Tanskan ja Norjan läänitysjako korvattiin amteilla vuonna 1662, kun monarkia otettiin käyttöön. Vuonna 1794 amteille luotiin yhtenäiset rakenteet, jotka säilyttivät perusrakenteensa vuoteen 1970 saakka. Kööpenhaminan kunta ja Frederiksbergin kunta jäivät amt-aluejaon ulkopuolelle aina alueiden käyttöön vuoteen 2007 saakka. Kaupungit suorittivat amtien vastuulla olevia tehtäviä. Amtien johto oli kuninkaallisten virkamiesten, usein lakimiesten vastuulla. Vuonna 1842 amtien johtajat joutuivat luopumaan amtien valtuustoille, joista tuli tuolloin perustettujen amt-kuntien hallintoelimiä. Vuodesta 1970 lähtien amt-valtuustoille määritettiin puheenjohtaja. Vuoden 1970 kuntauudistuksessa erotettiin valtiollisten ja kunnallisten tehtävien hoito amt-tasolla. Valtiollisia asioita hoidettiin virkmaiesten johdolla, kun taas kunnallisia tehtäviä hoidettiin pormestarin johtaman, vaaleilla valitun valtuuston toimesta.[1]
Tanskan 14 amtia korvattiin viidellä alueella vuonna 2007. Samlla sana amt poistui Tanskan hallinnosta.[1]
Amtit Norjassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tanskan ja Norjan läänitysjako korvattiin amteilla vuonna 1662, kun monarkia otettiin käyttöön. Amtien maantieteelliset rajaukset vahvistettiin vuonna 1671. Tuolloin Norjaan perustettiin 12 amtia. Myöhemmin amtien lukumäärä kasvoi jakautumisen ja kahden kaupunki-amtin (Oslo ja Bergen) luomisen myötä. Kun Amt-järjestelmä purettiin vuonna 1919, oli Norjassa tuolloin yhteensä 18 amtia ja kaksi kaupunki-amtia.[1][2]