Suopa-aaloe
| Suopa-aaloe | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophyta |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Heinäpuukasvit Xanthorrhoeaceae |
| Alaheimo: | Asphodeloideae |
| Suku: | Aaloet Aloe |
| Laji: | maculata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aloe maculata |
|
| Katso myös | |
Suopa-aaloe (Aloe maculata) on eteläafrikkalainen, soihtukasvien heimoon kuuluva aaloelaji.[1]
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suopa-aaloe on hyvin mukautuva laji ja hybridisoituu helposti muiden samankaltaisten aaleoiden kanssa, mikä vaikeuttaa joskus tunnistamista. Lehtien väri vaihtelee punaisesta vihreään, mutta niissä on aina erottuvia täpliä. Kukat vaihtelevat väriltään kirkkaan punaisesta keltaiseen, mutta ne ovat aina nipussa tasoterttuna. Kukinto kasvaa korkean, monihaaraisen varren päässä ja sen siemenet ovat myrkyllisiä.
Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji tunnettiin aiemmin nimellä Aloe saponaria (nimi, joka tuli latinan sanasta "sapo", joka tarkoittaa saippuaa, koska sen mahla muodostaa saippuavaahdon vedessä). Etelä-Afrikan kansallisen biodiversiteettiinstituutin (SANBI) mukaan sen hyväksytty nimi on Aloe maculata ("maculata" tarkoittaa pilkullista tai merkittyä).
Taksonomisesti se on osa aaloeiden sukua yhdessä Aloe petrophilan, Aloe umfoloziensisin, Aloe greatheadiin ja Aloe davyanan kanssa.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suopa-aaloe on erittäin sopeutuvainen ja sitä esiintyy luonnollisesti monissa elinympäristöissä Etelä-Afrikassa, Zimbabwesta Kapin niemimaalle.
Kasvia on istutettu ympäri maailmaa suosittuna maisemakasvina lämpimillä aavikkoalueilla – erityisesti Yhdysvalloissa, missä se on suosituin koristeaaloe Arizonan Tucsonissa ja Kaliforniassa.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suopa-aaloen lehdistä saatavaa geeliä on käytetty perinteisesti lääkkeenä mm. infektioiden, ruoansulatuskanavan sairauksien ja ihovaurioiden hoidossa.[2]
Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alle 0 °C:n lämpötilat vahingoittavat kasveja, mutta ne toipuvat nopeasti. Sopivassa ilmastossa suopa-aaloe vaatii vain vähän huomiota.[3] Suopa-aaloe on erittäin suolankestävä, mikä tekee siitä hyvän kasvin merenrantapuutarhoissa kasvatettavaksi.[4]
Suopa-aaloen ja raita-aaloen hybridi on erittäin suosittu puutarhanhoidossa ja sitä käytetään maailmanlaajuisesti vesistöjen maisemointiin. Suopa-aaloet (ja jotkut sen monista hybrideistä) ovat matalakasvuisia ja leviävät tyviversojen avulla. Annettaessa kasvaa vapaasti, se muodostaa hyödyllisen maanpeitteen kuivilla alueilla. Sen pilkulliset lehdet houkuttelevat pölyttäjiä myös silloin, kun kasvit eivät ole kukinnassa. Suopa-aaloe kukkii kesällä usean viikon ajan, jolloin pölyttäjinä toimivat linnut ja hyönteiset vierailevat kukissa nektaria ja siitepölyä etsimässä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aloe maculata www.plantzafrica.com. Viitattu 23.5.2022.
- ↑ Grace, Olwen M. et al.: Therapeutic uses of Aloe L. (Asphodelaceae) in southern Africa. Journal of Ethnopharmacology, 2008, nro 119(3), s. 604-614. ELSEVIER. doi:10.1016/j.jep.2008.07.002.
- ↑ Aloe saponaira web.archive.org. 27.9.2011. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 23.5.2022.
- ↑ Floridata floridata.com. Viitattu 23.5.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Suopa-aaloe (Aloë maculata)
- ITIS: Aloe maculata (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Aloe maculata (Soap aloe) (Aloe saponaria) (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Aloe maculata (englanniksi)
