Algerian mielenosoitukset 2019
Algerian mielenosoitukset syttyivät helmikuussa vuonna 2019. Niiden syynä oli silloisen presidentin Abdelaziz Bouteflikan päätös asettua viidennelle kaudelle maan johdossa. Bouteflika oli johtanut maata vuodesta 1999 asti, jolloin hän lupasi viedä loppuun rauhanprosessin ja päättää verisen sisällissodan. Mielenosoituksia järjestettiin jo vuonna 2014 hänen ollessa ehdolla. Bouteflika sairasteli paljon eikä juurikaan esiintynyt julkisuudessa 2010-luvulla. Viikkoja kestäneiden mielenosoitusten jälkeen Bouteflika erosi ja valta siirtyi väliaikaishallinnolle.[1] Presidentinvaalit järjestettiin samana vuonna ja uudeksi presidentiksi nousi Abdelmadjid Tebboune. Presidentti Bouteflika lähipiireineen siirrettiin sivuun. Vaaleja kuitenkin boikotoitiin laajalti. Kriitikot huomauttivat, että ehdokkaina oli pääasiassa vanhan hallinnon edustajia ja armeija vaikutti edelleen taustalla.[2][3] Tebboune pyrki esiintymään osana mielenosoitusliikehdintää.[4]
Presidentti Tebboune vapautti joitakin poliittisia vankeja hyväntahdon eleenä. Mielenosoitusliikehdintä (jota on kutsuttu myös ”Hirak-liikkeeksi”) jatkui silti edelleen. Mielenosoitukset olivat suurimmaksi osin rauhanomaisia. Poliisi kohdisti väkivaltaa mielenosoittajiin useaan otteeseen ja useita pidätettiin.[5] Vuonna 2020 järjestettiin kansanäänestys uudistuksista, joissa esimerkiksi luvattiin rajoittaa presidentin valtakausia. Äänestysprosentti pysyi edelleen hyvin alhaisena. Vuonna 2020 hallinto kielsi julkiset kokoontumiset (käyttäen koronarajoituksia syynä), kiristi sensuuria ja esti pääsyn joillekin internetsivuille. Algerian johtoa ja armeijaa kritisoineet joutuivat vankilaan. Vankilassa on edelleen useita ihmisiä, jotka ovat pitkään joutuneet odottamaan oikeudenkäyntiä.
Protestit käynnistyivät uudelleen vuonna 2021. Tyytymättömyyden taustalla oli halu päästä eroon vanhan järjestelmä edustajista, joita pidetään autoritäärisinä ja korruptoituneina. Presidentti Tebbounea on laajalti pidetty vain vanhan hallinnon tuoreempina kasvoina. Myös heikentynyt talous ja laaja työttömyys on herättänyt tyytymättömyyttä. Vuonna 2021 Algeriassa pidettiin parlamenttivaalit. Niissä voiton saavuttivat esimerkiksi perinteisempi, nationalistinen FLN ja islamilaista demokratiaa ajava MSP. Äänestysprosentti oli 30%. Vaalit nähtiin aiempien tapaan maan johdon näytösvaaleina ilman todellisia vaihtoehtoja. Mielenosoittajat kehottivat boikotoimaan parlamenttivaaleja. Mielenosoitusliikehdintä on sittemmin hiljentynyt hallinnon sortotoimien ja sisäisen jakaannuksen myötä.[6][7][8][9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Michaelson, Ruth: Bouteflika to quit as Algeria's president after huge protests The Guardian. 1.4.2019. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Ghanem, Dalia: Why the presidential election will not solve Algeria's political crisis Middle East Eye. 12.12.2019. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Heiskanen, Heikki: Mielenosoitukset varjostavat äänestämistä Algerian kiistellyissä presidentinvaaleissa Yle. 12.12.2019. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Sandberg, Britta & Bolliger, Monika: You Can’t Question a People’s History and You Can’t Insult the Algerians Der Spiegel. 9.11.2021. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Killavuz, Tahir & Grewal, Sharan: Algerians have been protesting for a year. Here’s what you need to know Brookings. 26.2.2020. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Algeria: Voters back constitutional changes despite historically low turnout Middle East Eye. 2.11.2020. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Robbens, Michael: Protests continue in Algeria. Why? The Washington Post. 19.9.2019. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Algeria’s FLN wins most seats in parliament Al Jazeera. 15.7.2021. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Hamdi, Rania: Algeria: Hirak carries on with protests, despite internal divisions The Africa Report. 1.4.2021. Viitattu 5.3.2023.