Aleksandr Krasnoštšokov
Aleksandr Mihailovitš Krasnoštšokov (ven. Алекса́ндр Миха́йлович Краснощёков, oikealta nimeltään Abram Moisejevitš Krasnoštšok, Абра́м Моисе́евич Краснощёк; 10. lokakuuta 1880 Tšernobyl – 26. marraskuuta 1937 Moskova) oli juutalaissyntyinen[1] venäläinen bolševikkipoliitikko.
Aleksandr Krasnoštšokov syntyi kauppa-apulaisen perheeseen. Vuodesta 1896 lähtien hän osallistui Venäjän sosiaalidemokraattien toimintaan. Vuonna 1902 Krasnoštšokov muutti Yhdysvaltoihin, missä hän suoritti korkeakoulututkinnon ja liittyi Amerikan sosialistipuolueeseen.[2]
Kesällä 1917 Krasnoštšokov palasi Venäjälle ja liittyi bolševikkipuolueeseen. Vuonna 1918 hän työskenteli Kaukoidän kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana ja Kaukoidän armeijan esikuntapäällikkönä. Vuosina 1920–1921 Krasnoštšokov toimi VKP(b):n Kaukoidän byroon jäsenenä, Kaukoidän tasavallan hallituksen puheenjohtajana ja ulkoministerinä. Vuosina 1921–1922 hän oli Venäjän SFNT:n raha-asiain apulaiskansankomissaari ja vuodesta 1922 teollisuuspankin (Prombank) hallituksen puheenjohtaja sekä kansantalousneuvoston puhemiehistön jäsen.[2]
Syyskuussa 1923 Krasnoštšokov pidätettiin niin sanotun Prombankin jutun yhteydessä ja tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen. Hänet vapautettiin marraskuussa 1924.[1] Vuodesta 1926 lähtien hän työskenteli Neuvostoliiton maatalouden kansankomissariaatissa.[2] Vuonna 1930 Krasnotštšokov hyväksyttiin uudestaan VKP(b):n jäseneksi. Hänet pidätettiin heinäkuussa 1937 ja tuomittiin kuolemaan syytettynä vakoilusta ja vastavallankumouksellisen järjestön jäsenyydestä. Krasnotštšokov ammuttiin ja haudattiin Donskoin luostarin hautausmaalle. Hänet todettiin syyttömäksi vuonna 1956.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|