Alco (koira)
| Alco | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Peru |
| Määrä | todennäköisesti kuollut sukupuuttoon |
| Alkuperäinen käyttö | syli- ja seurakoira |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | pieni |
| Väritys | valkomusta vähäisin tan-merkein |
Alco on mitä todennäköisimmin sukupuuttoon kuollut perulainen koirarotu. [1] Tieteelliseksi nimeksi on aikoinaan esitetty Canis alco[2].
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alco oli pienikokoinen sylikoira. Sillä oli melko suuri pää ja riippuvat korvat. Häntä oli pitkä ja hapsuttunut. Karvapeite oli pitkä ja pehmeä. Väritys oli valkoinen mustin laikuin (joita esiintyi lähinnä korvissa, pään alueella ja lantiolla) ja pienin tan-merkein (silmien yläpuolella).[1]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perulaiset naiset käyttivät alcoa sylikoiranaan, ja sen nimen sanotaan tulleen muinaisesta inkojen käyttämästä kielestä. Kuuluisa eläintieteilijä Buffon mainitsi rodun 1700-luvulla, minkä jälkeen sitä kuvaili varsin seikkaperäisesti Charles Hamilton vuonna 1840. Jälkimmäiseksi mainittuun vuoteen mennessä matkailija nimeltä W. Bullock oli ehtinyt jo tuoda sen Eurooppaan. Hänen hankkimansa yksilö oli kotoisin Meksikosta, joten jotkin koiratieteilijät uskovat rodun olleen meksikolainen. Desmond Morris puoltaa kuitenkin perulaista alkuperää.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Morris, D. Dogs – The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds: s. 574–575. Trafalgar Square Publishing, North Pomfret, Vermont: 2008.
- ↑ Hamilton Smith, Charles. The Naturalist’s Library: Vol. XIX, Mammalia: Dogs, Vol. II, s. 135. Chatto & Windus: Piccadilly.