Albert Niemann (lääkäri)
Albert Niemann (23. helmikuuta 1880 Berliini – 22. maaliskuuta 1921 Berliini) oli saksalainen lastenlääkäri. Hän havaitsi ensimmäisenä Niemann–Pickin taudin.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albert Niemannin vanhemmat olivat oopperalaulaja Albert Niemann (1831–1917) ja näyttelijä Hedwig Raabe (1844–1905). Hän opiskeli lääketiedettä Humboldt-yliopistossa Berliinissä, Albert-Ludwigin yliopistossa Freiburgissa ja Strasbourgin yliopistossa, missä hänet promovoitiin tohtoriksi. Vuodesta 1908 vuoteen 1918 hän työskenteli Berliinin yliopistollisella lastenklinikalla. Vuonna 1919 Niemann otti johdettavakseen Berlin-Halenseen vauvahoitolan, seuraavana vuonna hän sai henkilökohtaisen lastenlääketieteen professuurin.[1]
Niemann havaitsi 1914 ensimmäisenä erään lapsen sairastavan tautia, jota myöhemmin alettiin kutsua Niemann-Pickin taudiksi.[2] Patologi Ludwig Pick erotti 1926 kyseisen "rasvasoluperäisen pernan ja maksan laajentumista aiheuttavan taudin tyyppiä Niemann ("lipoidzellige Splenohepatomegalie Typus Niemann") histopatologisesti Gaucherin taudista.[3] Sittemmin tauti nimettiin molempien lääkäreiden mukaan. Niemann julkaisi 1920 lastentautien oppikirjan.
Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Niemann, Albert: Der Stoffwechsel bei exsudativer Diathese. Marcus & Weber, Bonn 1914.
- Niemann, Albert: Kompendium der Kinderheilkunde mit besonderer Berücksichtigung der Säuglingskrankheiten. Karger, Berlin 1920.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Niemann, Albert. In: Günter Krämer: Kleines Lexikon der Epileptologie. Thieme, Stuttgart 2005, ISBN 3131338318, s. 202. (saksaksi)
- ↑ Niemann, Albert: Ein unbekanntes Krankheitsbild. In: Jahrbuch für Kinderheilkunde. Nr. 79, 1914. S. 1–10.
- ↑ Dhom, Georg: Geschichte der Histopathologie. Springer, Berlin 2001, ISBN 354067490X, s. 406.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
