Aktiivinen kohta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aktiivinen kohta on se kohta entsyymissä, jossa kemialliset reaktiot tapahtuvat. Entsyymi kiihdyttää, katalysoi tiettyä biokemiallista reaktiota, joka tuottaa lähtöaineista reaktiotuotteita. Lähtöaineet ovat entsyymin kannalta substraatteja. Niinpä aktiivinen kohta on se entsyymin kohta, johon substraatti kiinnittyy ja jossa katalyysi tapahtuu.[1]. Se on monesti syvä kuoppa entsyymin pinnassa. Aktiiviseen kohtaan kiinnittyy substraatin lisäksi myös vetyionin luovuttajia kuten NAD. Aktiiviseen kohtaan voi kiinnittyä substraattia muistuttava inhibiittori, joka estää entsyymin toiminnan. Aktiivinen kohta on monien myrkkyjen toiminnan kohteena: ne liittyvät aktiiviseen kohtaan estäen substraatteja ja siten myös entsyymejä toimimasta.[1].

Aktiivinen kohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aktiivinen kohta on entsyymin proteiiniosan aminohapoista koostuvassa peptidiketjussa. Monesti se on entsyymin kolmiulotteisen avaruusrakenteen muodostaman "kupin" sisällä. Substraatti liittyy entsyymiin muun muassa vetysiltojen, hydrofobisten vuorovaikutusten, tilapäisten kovalenttisten sidosten tai näiden yhdistelmien avulla. Aktiivinen kohta helpottaa kohdereaktiota alentamalla sen vaatimaa energiaa.

Välittömästi reaktioihin osallistuu monesti vain 3-4 aminohappoa, joskus vähemmän. Esimerkiksi kymotrypsiinin 241 aminohapon ketjussa reaktioihin osallistuvat lähinnä varsinkin seriini 195 ja histidiini 57 sekä asparagiinihappo numero 102[2]. Esimerkiksi fenyylialaniinihydroksylaasin aktiiviseksi osaksi lasketaan 300 aminohappoa. Loppuosa aminohappoketjusta säätelee entsyymin rakennetta. 2000-luvulla on esiintynyt väitteitä pelkän proliini-aminohapon toimimisesta entsyyminä. Aktiiviseen alueeseen voidaan laskea kuuluvaksi myös se entsyymin osa, johon ainakin joissain entsyymeissä kiinnittyvät reaktiota auttavat aineenvaihdunnan perusmolekyylit NADH, FAD PLP, TPP ja niin edelleen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tenhunen, Jukka; Ulmanen, Ismo; Ylänne, Jari: Biologia: Geeni ja biotekniikka, s. 11, 160. 6. uudistettu painos. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28293-6.
  2. Mary K. Campbell, Biochemistry, International edition, Second edition, Saunders college publishing, 1991, ISBN 0-03-001872-2, Luku 5.10, sivu 163, Figure 5.17, ja 167 ja sivu 169