Akhat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akhat
Akhojen Thaimaassa käyttämä lippu
Akhojen Thaimaassa käyttämä lippu
Merkittävät asuinalueet
Myanmarin lippu Myanmar180 000
Kiina150 000
Laos59 000
Thaimaan lippu Thaimaa34 000
Vietnamin lippu Vietnam10 000
Kielet akha
Uskonnot perinteinen usko, protestantismi, katolilaisuus

Akhat ovat etninen ryhmä Burman, Kiinan, Thaimaan, Laosin ja Vietnamin alueilla. Heitä on yhteensä noin 430 000, joista 180 000 asuu Burmassa, 150 000 Kiinassa, 59 000 Laosissa, 34 000 Thaimaassa ja 10 000 Vietnamissa. Akhan kieli kuuluu lolo-burmalaisiin kieliin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Burmalainen piirros akhoista 1900-luvun alusta.

Akhojen perimätietoon liittyy heidän muuttoaaltonsa useiden jokien yli. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että jonkinlainen muuttoliike tapahtui, mutta lähtöpaikka on epäselvä.[1] Jotkut pitävät lähtöpaikkana Tiibetin rajaseutua ja toiset taas Yunnania, joka on nykyisin akhojen pohjoisinta asuinseutua. Osa tutkijoista pitää akhoja hanien alaryhmänä.[2] Heidän tiedetään paikallisen kuninkaan akhojen kanssa solmiman sopimuksen perusteella saapuneen Burman puoliseen Shanin osavaltioon 1860-luvulla tai hieman aikaisemmin. Sieltä käsin heitä tuli myös Thaimaahan vielä saman vuosisadan aikana.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akhanainen perinteisessä asussa Laosissa.

Akhojen ruokavalion perustan muodostaa riisi, jota viljellään kaskiviljelyllä. Riisiä ei näin viljellä tunnetumpaan tapaan vesialtaissa, vaan riittävä kosteus saadaan yksinomaan sadevedestä. Vesialtaitakin on tosin rakennettu paikoille joilla vettä riittää. Metsästystä harjoittavat miehet, kun taas naiset valmistavat esimerkiksi vaatteet. Naiset valmistavat myös ruuaksi käytettävän riisin miesten valmistaessa metsästämänsä lihat.[1]

Akhojen perinteinen usko eli zah on sekoitus animismia ja esi-isien palvontaa. Esi-isiltä pyydetään siunauksia, joilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi hedelmällisyyteen sekä ihmisten, viljakasvien ja kotieläinten terveyteen. Uskontoon kuuluu myös jumaluus, joka loi taivaan ja maan, sekä säännöt joiden mukaan akhat elävät. Tähän jumaluuteen ei kuitenkaan pyritä saamaan samalla tapaa yhteyttä kuin esi-isiin. Lähetyssaarnaajien vaikutuksesta akhoja on myös kääntynyt protestanttisiksi ja katolilaisiksi kristityiksi, jotka asuvat usein erillään perinteistä uskoaan harjoittavista akhoista.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Paul Hockings: Encyclopedia of World Cultures - v. 5. East and Southeast Asia, s. 11-13. G.K. Hall & Company, 1993. (englanniksi)
  2. James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 7-8. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akhat.