Aitolammen kaivos
Aitolammen kaivos on Heinävedelle suunnitteilla oleva grafiittikaivos. Brittiläis-ruotsalaisomisteisen Beowulf Mining Ltd:n suomalainen tytäryhtiö Oy Fennoscandian Resources Ab (vuodesta 2021 alkaen Grafintec Oy) sai vuonna 2016 malminetsintäluvan 1 000 hehtaarin suuruiselle Pitkäjärven malminetsintäalueelle, joka sijaitsee Heinäveden ja Leppävirran alueella. Yhtiö teki vuosina 2017-2018 timanttisyväkairauksia Pitkäjärven etsintäalueeseen kuuluvalla Aitolammen alueella. Kairausten perusteella alueella on hyödynnettävää malmia 19,3 miljonaa tonnia, josta grafiittia 848 000 tonnia. Malmin grafiittipitoisuus on keskimäärin 4,5 % ja rikkipitoisuus 4,8 %. Kaivos tulisi tuottamaan vaahdottamalla rikastettua grafiittikonsentraattia, jonka grafiittipitoisuus on 94-98 %. Kaivos olisi avolouhos ja malmin rikastus tapahtuisi kaivoksen yhteydessä.[1][2][3]
Vuonna 2019 Beowulf Mining ilmoitti päättäneensä siirtää kaivoksen hankekartoituksen tekemistä muutamia vuosia eteenpäin tehdäkseen ensin selvitykset kaivoksen vaikutuksista ympäristöön. Lisäksi yhtiö halusi testata grafiittimalmin soveltuvuutta litiumioniakkujen valmistamiseen. [4] Joulukuussa 2020 perustettu yksityinen 9 hehtaarin kokoinen Aitoniemen yksityinen luonnonsuojelualue sijoittuu osittain Pitkäjärven malminetsintäalueelle. Grafintec Oy valitti asiasta Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, koska sen mielestä luonnonsuojelualue perustettiin estämään malminetsintä ja mahdollisen kaivostoiminta alueella.[2]
Kaivoshanketta vastustamaan on perustettu Heinävedellä Pro Heinävesi-kansanliike. Kaivoshankkeen ongelmina ovat malmin alhainen grafiittipitoisuus, suuri rikkipitoisuus ja rikastamisessa tarvittavan veden laskeminen alueen vesistöihin.[1] Heinävedellä enemmistö kunnanvaltuutetuista kannattaa suojavyöhykkeiden kaavoittamista Valamon ja Lintulan luostarien ympärille niiden suojelemiseksi mahdollisen kaivoksen aiheuttamilta melu- ja pölyhaitoilta. Aitolammen kaivos ja Pitkäjärven malminetsintäalue sisältyisi Lintulan luostarin suoja-alueeseen. [5]
Heinäveden alueella on toiminut aiemmin grafiittikaivoksia Suurenkahanvuorella 15 kilometriä Aitolammelta itään sekä Haapamäen alueella Käärmerinteellä (kokonaislouhinta 1200 t) ja Kultakalliolla (60t). Suurenkahanvuorella grafiittimalmia kaivettiin 1860- ja 1870-luvuilla sekä 1900-luvun alussa yhteensä 1 000 tonnia, josta grafiittia saatiin 200 tonnia. Käärmerinteellä malmia louhittiin 1 200 tonnia ja Kultakalliolla 60 tonnia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kaivoksien ympäristöongelmat Suomessa-blogi 8.2.2020 : Heinäveden grafiittiesiintymät
- ↑ a b Yle Uutiset 4.8.2021 : Malmeja etsitään Suomessa jopa luonnonsuojelualueilta – Heinävedellä kiistaa ratkotaan oikeudessa
- ↑ Kaivosvastuu.fi : 2020 Grafintec Oy
- ↑ Yle Uutiset 24.1.2019 : Heinäveden Aitolammen kaivoshanke lykkääntyy vuosilla – Yhtiö: "Syynä on paikallisten suuri huoli"
- ↑ Itä-Savo 28.12.2019 : Kompastuuko Heinäveden kiistelty kaivoshanke lopulta luostareihin? — Enemmistö kunnanvaltuutetuista kaavoittaisi luostarien ympärille suojavyöhykkeen (Tilaajille)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]