Aikapommi

Kaaviokuva putkipommin muotoisesta aikapommista.

Aikapommi on räjähde, joka on asennettu toimimaan määrätyllä hetkellä.

Yksinkertaisin aikapommi on niin sanottu umpisytytin: se on kaksiosainen tynnyri, jonka toisessa päässä on räjähde ja toisessa seiniin kiinnitetty sytytyslanka. Tynnyri on suojattu pietyllä purjekankaalla, joka on jätetty tulpanreiän kohdalta avoimeksi. Sytyttämisen jälkeen purjekankaalla päällystetty tulppa kastetaan sulaan pikeen ja lyödään kiinni, peitetään pikikerroksella ja sen jälkeen purjeentekijä ompelee suojuksen kiinni tihein tikein. Ommel pietään ja pommi on valmis. Nyt se voidaan laskea paikalleen.

Menetelmää käytettiin hylkyjen avaamiseen räjäyttämällä tavaran pelastamiseksi tai vaaran aiheuttavien hylkyjen poistamiseksi.

Menetelmä oli tavattoman vaarallinen: paloaika oli täysin arvaamaton koska vähähappisessa tilassa kipinä saattoi hyppiä jopa kierroksia yli ja panos saattoi räjähtää aivan ennen aikojaan.

Siksi muun muassa Royal George -hylyn tuhoamisessa käytettiinkin pinnalta toimivia sähkösytyttimiä.

Kellolaitetta käyttävä sytytin keksittiin lukemattomia kertoja, mutta koska kellot tehtiin yksilökappaleina ratkaisu oli liian kallis – kunnes räjäytystarvikkeita alettiin valmistaa tarpeen kasvaessa teollisesti. Aiemmin ne tehtiin vakiotarvikkeista soveltamalla, ja joka hylkymestarilla tai tykkialiupseerilla oli omat menetelmänsä.

Kehityksen kulkiessa ilmaantuivat myös kemialliset aikasytyttimet: niissä tavallisin on happosytytin, jossa on lasikapseliin pakattua voimakasta happoa. Kun kapseli rikotaan, happo pääsee sytyttimeen jossa se syövyttää metallisäpin poikki, ja säpin katketessa jousiviritteinen iskuri räjäyttää nallin. Aika säädetään vaihtelemalla säpin paksuutta mutta tavallisin on noin viisitoista minuuttia.

Tällaista aikasytytintä käytti muun muassa ylieversti Claus von Stauffenberg tehdessään Adolf Hitleriä vastaan epäonnistuneen murhayrityksen: sytytin toimi, mutta aivan vahingossa pommisalkku osui vahvan tammilevyn taakse joka suojasikin Hitleriä ratkaisevasti.

Lähteet

• Sukeltajan tie, luku Suurimmissa syvyyksissä
• Eddy Bauer: Toinen maailmansota, osa 3