Ahar-Banasin kulttuuri
Ahar-Banasin kulttuuri oli noin 3000-1800 eaa. vallinnut kuparikautinen kulttuuri Rajasthanissa, Intiassa. Alue sijaitsee Delhistä noin 500 km lounaaseen. Se oli Indus-kulttuurin aikalainen pääosin Banas-joen varsilla Mewarin alueella. Gilund oli aikoinaan suuri keskus. Talous oli sekataloutta: viljely, karjanhoito, metsästys, kalastus jne. Viljeltiin mm. vehnää. Kulttuuri tunnetaan siitä, että se louhi kuparia Aravalli-vuoristosta. Kulttuuri rikastui kuparikaupalla ja piti kauppayhteyksiä moniin läheisin ja kaukaisempiikin kulttuureihin.lähde?
Saviastiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saviastiat olivat monesti taidolla tehtyjä. Aharin keramiikka on tyypillisesti punamustaa keramiikaa, johon on maalattu valkoisia pysty- ja viivakuvioita. Sille on tyypillistä myös viillelty keramiikka.[1] Monia muitakin tyylejä oli kuten pinnoitettu punainen (RSW).
Muuten tyylit ovat pääosin punainen keramiikka (RW), punamusta keramiikka (BRW), harmaa/musta keramiikka (GW), ja keltaruskea keramiikka[2]. Tarkemmin jaoiteltuna tulee useampia tyylejä: osittain savilietteellä päällystetty keramiikka (RSW), kellanruskea keramiikka (Tan ware), paksu punainen savilietteellä päällystetty keramiikka, ruskeankeltainen keramiikka (Buff ware), punamusta keramiikka, ohut punainen savilietteellä päällystety keramiikka jne[3]. Tuolta ajalta on säilynyt ainakin muutamia nykyäänkin käytössä olevia astiatyyppejä.
Löydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahar-Banasin kulttuuri oli pääosin Intian Rajasthanin Mewarin alueella. Se oli Aravalli-vuorten itäpuolella, banas-joen ja sen sivujokien varsilla. Löytöpaikkoja noin 90, noin 10000 km2 alueella[4]. Näitä ovat esim Ahar, Balathal, Gilund, Ojiyana. Ahar sijaitsee nykyisen Udaipurin kaupungin esikakaupunkialueella. Löytöpaikan ala on 11 ha, kerrostumat taas olivat13 m paksut. Tuon ajan talot kiviperustaisi, mutatiilistä tehtyjä, vahvistetu bambulla tai kvartsikimpalailla. Katot ehkä viistot, yhtään täydellistä taloa ei ole säilynyt[5]. Aharin linnoituksen ala oli 500m2[6]. Riisin viljelyä, lehmän, puhvelin, vuohen, lampaan ja peuran luota. Lammas yleisempi kotieläin kuin harvinainen nauta. Metsästys oli melko harvinaista. Alueella viljeltiin vehnää, ohraa, hernettä ja hirssiä (sormihirssi, Italian hirssi). Kupariesineet olivat yleisiä, koska kuparia saatiin läheiseltä Aravallin vuoristosta ja khetrin kaivoksesta.
Kulttuurin lähellä oli Ganeshwar-Jodhpuran kulttuuri. Muita lähialueen löytöpaikkoja ovat Noh, Kayatha ja Bagor. Vuonna 2003 Gilundista löydettiin ajalta 2100-1700 eaa. olevia sinettejä, jotka muistuttavat yli 1500 km päässä luoteessa olleen Margianakulttuurin sinettejä.
Aikajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulttuuri tuli mesoliittisen mikroliittikulttuurin ja alkuvaiheen viljelykulttuurin jälkeen. Kulttuurin jälkeen tuli Malwan kulttuuri.
Mewarin alueen yleinen aikajako
1) mesoliittikausi –: 5600 - 4500 eaa. 2) varhaiskalkoliitti : 3300 - 2800 eaa. 3) kypsä kalkoliitti : 2600 - 2200 eaa. 4) myöhäiskalkoliitti : 2000 - 1700 eaa.
Shinden aikajako vuodelta 2005:
- 3000-2500 varhainen
- 2500-2000 keski
- 2000-1700 myöhäis, ainakin tällöin vielä viilleltyä keramiikkaa
Aharin jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ia 2900 eaa. kuperasivuinen BRW yleisin, BuffSW, RW, hieman GW
- Ib 2100 BRW jatkuu, paljon GW, GW, ei BuffSW, rautarengas, rautanaula[5]
- Ic 1900 eaa. kovera BRW, kiillotettu punainen keramiikka, rautaesineet yleisiä
- IIa rautakausi, NPBW
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ [1]
- ↑ Amrita Sarkar: Chalcolithic and modern potting at Gilund, Rajasthan: a cautionary tale. Antiquity, 2011-09, nro 329, s. 994–1007. doi:10.1017/s0003598x00068447. ISSN 0003-598X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Amrita Sarkar: A Study of Development of the Ahar Culture in south-east Rajasthan, India from a ceramic point of view. Ancient Asia, 24.12.2012, nro 0, s. 11–35. doi:10.5334/aa.12303. ISSN 2042-5937. Artikkelin verkkoversio. en (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ahar culture provides clues to links between Harappans and their predecessors
- ↑ a b Banas Culture Part I | Prehistoric Age Part 2 - UPSC CSE Unacademy. Viitattu 7.2.2019. (englanniksi)
- ↑ culture provides clues to links between Harappans and their predecessors