Agenda 21
Agenda 21 on Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelma. Se hyväksyttiin Rio de Janeiron Earth Summitissa vuonna 1992, jolloin ohjelmaa puolsi 179 maata. Ohjelman puitteissa pyritään luomaan kestävän kehityksen ohjelma kaikille kunnille. Numero 21 ohjelman nimessä viittaa 21. vuosisataan.[1]
Toimintaohjelmassa paikallisuudella ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisella on keskeinen rooli.lähde?
Ohjelman muotoutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjelmateksti esiteltiin ensimmäisen kerran Rio de Janeirossa Earth Summitissa 13. kesäkuuta 1992. Kokouksessa yli 178 maan hallitukset äänestivät ohjelman hyväksymisen puolesta[2]. Tekstin työstäminen oli alkanut jo 1989 ja sitä oli työstetty koko kaksiviikkoisen Earth Summitin ajan.
Ohjelman sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osio I: Sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kappaleessa 8.7. esitetään, että maiden hallitusten on muodostettava kansalliset kestävän kehityksen strategiat. Strategioiden on rakennuttava olemassa olevien kansallisten talous-, sosiaali- ja ympäristöaiheisten toimintaohjelmien päälle ja yhdistettävä näitä. Strategian kehittämisessä on osallistettava mahdollisimman laaja toimijajoukko.
Strategian tavoitteena tulee olla varmistaa sosiaalisesti vastuullinen taloudellinen kehitys samalla kun suojellaan luonnonvaroja ja ympäristöä.[3]
Osio II: Resurssien hallinta ja hoitaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmakehän suojelu, metsiensuojelu, ympäristönsuojelu, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen (luonnon monimuotoisuus), pilaantumisen valvontaa ja biologisten sekä radioaktiivisten jätteiden hallinta.
Osio III: Tärkeiden ryhmien osallistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Agenda 21:ssa todetaan, että kaikkien sosiaalisten ryhmien osallistuminen ja sitoutuminen on ratkaisevaa ohjelman toteutumisen kannalta[4] . Tärkeiksi ryhmiksi tunnustetaan seuraavat:
- kansalaisjärjestöt
- kauppa ja teollisuus
- maanviljelijät
- alkuperäiskansat
- paikallishallinto
- tiedeyhteisö
- ammattiyhdistykset
- naiset
- nuoret
Osio IV: Ohjelman täytäntöönpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjelman toteuttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 1992 YK:n 49. yleiskokouksen päätöksellä perustettiin kestävän kehityksen toimikunta (CSD, engl. Commission on Sustainable Development) tehtävänään seurata ja toimeen panna Agenda 21 -toimintaohjelmaa[5]. Se toimii YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alaisuudessa.
Ohjelman toteuttaminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Agenda 21:n toteuttaminen Suomessa
Ohjelman tavoitteisiin kuuluu oman kestävän kehityksen ohjelman saaminen kaikille kunnille. Ohjelman vuoksi Suomessa on alettu viettää yleensä maakuntien keskuskaupunkien koordinoimana mm. ympäristöviikkoja, joiden teemana on energiankulutuksen vähentäminen ja ympäristötietoisuus. Osallistuvissa maakunnissa on omat Agenda 21:ä vastaavat ohjelmansa ja tapahtumansa.
Ohjelman kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimintaohjelmaa ja sen täytäntöönpanoa on kritisoitu monesta syystä. Siitä on syytetty todellisuuden ja ideaalien kohtaamattomuudesta, läpinäkyvyyden ja demokratian puutteesta, vaikeaselkoisten ja moniselitteisten käsitteiden käyttämisestä, suuryritysten intressien liiallisesta kuuntelemisesta jne.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 11. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1.
- ↑ Agenda 21 2009. Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto. Viitattu 5.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Agenda 21 (Kappale 8.7.) 2009. Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto. Viitattu 5.5.2011. (englanniksi)
- ↑ Agenda 21 (Kappale 23.1.) 2009. Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto. Viitattu 5.5.2011. (englanniksi)
- ↑ A/RES/47/191 (General Assembly, Forty-seventh session, Agenda item 79) 29.1.1993. Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 3.5.2011. (englanniksi)