Adolf Schück

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Adolf Henrik Schück (21. helmikuuta 1897 Tukholma6. helmikuuta 1958 Tukholma) oli ruotsalainen historioitsija ja kirjastonhoitaja.[1]

Adolf Schück oli Henrik Schückin ja Sigrid Féronin poika sekä Herman Schückin isä – kaikki jollakin tavalla historioitsijoita. Adolf Schück oli naimisissa Rut Josephsonin kanssa, jonka vanhemmat olivat arkkitehti Erik Josephson ja Clary Friedländer.

Schückista tuli filosofian tohtori 1926 ja historian dosentti; hän oli professori Sven Tunbergin oppilas, vuosina 1926–1944 Vitterhetsakademienin kirjastonhoitaja ja vuosina 1945–1958 Riksantikvarieämbetetin ensimmäinen kirjastonhoitaja. Hän oli historiateoksen Det medeltida Sverige toimittaja (1948–1958). Schückin eniten käytetty teos on historiallinen atlas, jota on käytetty Ruotsin kouluissa.

Kuten Olof Palme, myös Schück osallistui Suomen sisällissotaan 1918 vapaaehtoisena Ruotsalaisessa prikaatissa.[2].lähde tarkemmin? Hän oli myös jäsenenä Samfundet Nordens Frihetissä.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wilhelm Odelberg, Maja Lundqvist och Marie-Louise Bachman, "Adolf Schücks tryckta skrifter." Fornvännen 53 (1958), s. 276–282

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Adolf Schücks arkiv. Riksantikvarieämbetet, enheten för arkiv och bild
  2. Ylikangas, Heikki, Vägen till Tammerfors, Söderström 1995 (suom. Tie Tampereelle, WSOY 1993)