Adolf Schück
Adolf Henrik Schück (21. helmikuuta 1897 Tukholma – 6. helmikuuta 1958 Tukholma) oli ruotsalainen historioitsija ja kirjastonhoitaja.[1]
Adolf Schück oli Henrik Schückin ja Sigrid Féronin poika sekä Herman Schückin isä – kaikki jollakin tavalla historioitsijoita. Adolf Schück oli naimisissa Rut Josephsonin kanssa, jonka vanhemmat olivat arkkitehti Erik Josephson ja Clary Friedländer.
Schückista tuli filosofian tohtori 1926 ja historian dosentti; hän oli professori Sven Tunbergin oppilas, vuosina 1926–1944 Vitterhetsakademienin kirjastonhoitaja ja vuosina 1945–1958 Riksantikvarieämbetetin ensimmäinen kirjastonhoitaja. Hän oli historiateoksen Det medeltida Sverige toimittaja (1948–1958). Schückin eniten käytetty teos on historiallinen atlas, jota on käytetty Ruotsin kouluissa.
Kuten Olof Palme, myös Schück osallistui Suomen sisällissotaan 1918 vapaaehtoisena Ruotsalaisessa prikaatissa.[2]. Hän oli myös jäsenenä Samfundet Nordens Frihetissä.
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Wilhelm Odelberg, Maja Lundqvist och Marie-Louise Bachman, "Adolf Schücks tryckta skrifter." Fornvännen 53 (1958), s. 276–282
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- ↑ Adolf Schücks arkiv. Riksantikvarieämbetet, enheten för arkiv och bild
- ↑ Ylikangas, Heikki, Vägen till Tammerfors, Söderström 1995 (suom. Tie Tampereelle, WSOY 1993)
| ||||||||||||||||||
