Abu Musa
| Abu Musa | |
|---|---|
.png) |
|
  Abu Musa |
|
| Koordinaatit | |
| Merialue | Persianlahti |
| Pinta-ala | 8 km² km² |
| Korkein kohta | 110 m |
| Valtio | |
| Valtio |
 Iran Yhdistyneet arabiemiraatit |
Abu Musa on saari Persianalhden suulla. Koko saarta on hallinnut vuodesta 1992 Iran, mutta sitä on vaatinut itselleen myös Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin kuuluva Sharja, joka aikaisemmin halltisi saaren eteläpuoliskoa.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abu Musa sijaitsee Persianlahden suulla noin 67 kilometriä Iranin rannikolta ja noin 40 kilometriä Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin kuuluvan Sharjan emiirikunnan rannikosta. Saari on suurin piirtein neliskulmainen ja sen pinta-ala on noin 8 km². Pinnanmuodoiltaan saarella on melko tasainen hiekkatasanko ja sen reunoilla kukkuloita. Saaren korkein kohta Halva-nimisellä huipulla on 110 metriä merenpinnasta.[1]
Noin 10 kilometriä saaresta itään merellä sijaitsee Mubarakin öljy- ja maakaasukenttä.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erimielisyydet saaren omistukseen liittyen juontavat juurensa Qasemin heimoliittoon, joka vaikutti molemmilla puolilla persianlahtea vuosien 1747 ja 1887 välillä. Iranilaisen näkemyksen mukaan Qasemit hallitsivat Abu Musa Persian alaisina. Toisella puolella Persianlahtea nykyisin Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin kuuluvan Sharjahin emiirit kuuluvat Qasemeihin ja katsovat saaren kuuluvan Sharjahiin tätä kautta. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa saari tunnettiin lähinnä merirosvojen ja salakuljettajien tukikohdista, kalastajien ja helmenpyytäjien väliaikaisena suojapaikkanaa, sekä punaisista okrakuopistaan. Sen asukkaat olivat peräisin Persianlahden molemmilta puolilta.[1]
Saareen liittyvä diplomaattinen kiista alkoi vuonna 1904. Tuolloin brittien tukema Sharjahin emiiri nostatti saarella oman lippunsa, jonka persialaiset tullivirkailijat sittemmin laskivat nostaen sen tilalle oman lippunsa. Britit ja persialaiset sopivat vetävänsä lippua vartioimaan tuodut sotilat pois saarelta, mutta tämän totuduttua Sharjahin emiiri nostatti oman lippunsa uudestaan. Sittemmin Persia ja Iso-Britannia kävivät vuosikymmeniä kestänyttä kädenvääntöä saaren asemasta.[1]
Vuonna 1971 Persia eli Iran, britit ja Sharjahin emiiri Khalid bin Muhammad al-Qasimi saivat aikaan muistion, jonka mukaan saari jaettaisiin Iranin ja Sharjahin hallitsemiin puoliskoihin ilman, että maat tunnustaisivat toistensa vaatimuksia koko saareen. Britit olivat samaan aikaan päättämässä hallintoaan nykyisissä Yhdistyneissä arabiemiirkunnissa. Iran suostui maksamaan Sharjahille taloudellista korvausta seuraavan yhdeksän vuoden ajan ja Iranilainen hävittäjä Artemis toi iranilaiset sotilaat Iranin puoliskolle.[1]
Iranin maksuvelvoite päättyi vuonna 1981, jolloin alkuperäisen muistion mukaan oli neuvoteltava uudelleen. Uusista maksuista ei ilmeisesti virallisesti sovittu, mutta ne jatkuivat silti vielä vuoteen 1984. Ne lopetettiin ainakin virallisesti Irakin–Iranin sodan taloudellisten vaikeuksien takia, sekä koska arabimaat tukivat Irakia. Vuonna 1992 iranilaiset alkoivat virallisesti turvallisuusseikkoihin vedoten rajoittaa matkustamista saarelle ja ulottivat näin vaikutusvaltansa vuoden 1971 muistion ulkopuolelle. Koko saaresta tuli käytännössä Iranin vallan alainen. Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Arabiliitto ovat sittemmin vaatineet Abu Musan tilanteen käsittelyä kansainvälisesti, mutta Iran on vaatinut kahdenvälisiä keskusteluja.[1]
2. kesäkuuta 2007 saaren tuntumasta otettiin kiinni kolme suomalaista. Iranin mukaan heidän aluksensa oli rikkonut aluevesirajaa. Miehet vapautettiin kuulustelujen jälkeen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Guive Mirfendereski: ABU MUSĀ iii Encyclopædia Iranica. Viitattu 21.1.2021. (englanniksi)
- ↑ MTV3: Kolme suomalaista siepattu Arabiemiraateissa
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Global Security: Abu Musa Island (englanniksi)