Abessinialainen (marsurotu)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo marsurodusta. On myös olemassa samanniminen kissarotu.
Abessinialainen marsu, väri tortoiseshell & white

Abessiinialainen on karkeakarvainen marsurotu. Rodun tärkein tuntomerkki on turkin voimakkaat karvapyörteet eli niin kutsutut rusetit.[1] Ruseteista lähtevien karvojen kohdatessa syntyy harjoja, jotka ovat puhdasrotuisilla yksilöillä usein suorissa linjoissa. Abessinialaisia kutsutaan usein myös rusettimarsuiksi.lähde? Tätä nimeä käytetään enemmän lemmikkimarsujen yhteydessä ja kun puhutaan marsuista, jotka eivät ole aivan puhdasrotuisia.lähde? Abessiinialainen on rodun virallinen nimi, ja sitä käytetään muun muassa näyttelyissä.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkin tulee olla tiheä, karkea ja paksu. Karvan ihannepituus on noin viisi senttimetriä. Yli seitsemän senttimetriä tai alle kaksi senttimetriä on näyttelyissä hylkäävä virhe.[2] Rusettien välissä olevien harjojen tulee olla selväpiirteiset ja korkeat, eivätkä ne saa kaatua toistensa päälle. Rusetteja tulee olla kahdeksan kappaletta, ja niiden tulee olla linjassa "ruudukkona". Jos yhdessä "ruudussa" on kaksi rusettia, on kyse tuplarusetista, mikä on yleinen virhe. Rusettien tulee olla suuria, neliönmuotoisia ja selkeästi erottuvia, eikä niiden keskuksissa saa olla kaljuja laikkuja. Rusettien keskustat eivät saa olla avoimet, vaan niiden tulisi olla mahdollisimman pienet. Päässä olevan harjan (pääharjan) tulee olla korkea ja tiheä. Marsulla tulee olla tuuheat poskikarvat eli pulisongit.lähde?

Rodulla sallitaan kaikki värit ja kuviot, sillä väriä ei erikseen arvostella. Suomessa useimmat abessinialaiset ovat väriltään brindlejä tai tortoiseshell & whiteja.lähde?

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abessinialaiset ovat yleensä aktiivisia, temperamenttisia ja rohkeita.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Abessiinialainen marsuyhdistys.net. Viitattu 11.5.2020.
  2. Näyttelystandardi (PDF) Marsuyhdistys. Viitattu 12.5.2020.