Siirry sisältöön

Aapo Kohonen

Wikipediasta

Aabraham (Aapo) Kohonen (19. maaliskuuta 1864 Puumala8. marraskuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja päätoimittaja.[1][2][3]

Aapo Kohosen vanhemmat olivat Otto Fredrik Kohonen ja Eevastiina Nurhonen ja puoliso vuodesta 1883 Selma Johanna Wilhelmina Faasch.[1] Jääkäriluutnantti Armas Kohonen oli heidän poikansa. Kohonen valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista 1886. Aapo Kohonen toimi kansankoulunopettajana Helsingin suomenkielisissä kansakouluissa 1886–1912. Samalla hän harjoitti kasvatusopillisia opintoja, varsinkin piirustusopetuksen metodiikkaa Skandinavian maissa, Saksassa, Sveitsissä, Englannissa, Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa. Hän oli Kansakoulun Lehden omistaja ja päätoimittaja 1892–1919 ja kirjankustannusyhtiö Otavan apulaisjohtaja 1910–1930.[4] Kohosen ominta alaa oli piirustuksenopetus.[5] Hän teki tunnetuksi piirustuksenopetuksen uusia ajatuksia julkaisemissaan kirjoissa, esimerkiksi Piirustuksen opetus kansakoulussa ja Piirustusvihkonen oppilasten käteen (1897).[4][5][3]

Kohonen oli Suomalaisen Kansakoulun Ystävät-nimisen yhdistyksen sihteerinä vuodesta 1890, oli piirustuksenopettajana kansakoulunopettajain yliopistollisilla jatkokursseilla vuodesta 1907 sekä samoin piirustuksenopettajana valtion seminaarikursseilla 1917–1918 ja 1918–1919. Hän toimi Suomen Opettajayhdistyksen sihteerinä 1893–1896 sekä esimiehenä 1896–1910. Helsingin yliopiston lomakurssien toimikunnan sihteerinä ja toimiston johtajana hän oli vuodesta 1898. Hän toimeenpani kymmeniä piirustuskursseja opettajille eri puolilla maata. Kohonen sai kouluneuvoksen arvonimen vuonna 1924. Hän oli The Art Teachers Guild-nimisen Englannin piirustusopettajain seuran kunniajäsen.[3]

Kohonen kuvitti vuodesta 1894 suomenmielistä Matti Meikäläinen -nimistä pilalehteä,[6] jonka kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov lakkautti vuonna 1899. Kohonen osti Matti Meikäläisen vuoden 1894 lopussa. Kohoselle myönnettiin Suomen ensimmäinen kouluneuvoksen arvonimi vuonna 1924.[7]

  1. a b Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, III osa: J–M, s. 198–199. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1930.
  2. Kuka kukin oli (Viitattu 2.11.2019)
  3. a b c Kouluneuvos Aapo Kohonen, Helsingin Sanomat, 9.11.1930, nro 303, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 9.11.2025
  4. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 1177
  5. a b Kaisa Pallaskari, Kuvis kansiin, 2012 Pro gradu, Tampereen yliopisto
  6. Hakan mediakronikka
  7. Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 78. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4