A&O (kauppaketju)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
A&O logo.png

A&O‑ryhmä r.y. – A&O‑gruppen r.f., alun perin ASO-ryhmä r.y., oli suomalaisten Tuko-keskusliikettä käyttävien päivittäistavarakauppiaiden vapaaehtoinen yhteistyöketju, joka toimi vuosina 1955–1978. ASO-toimintamalli ja -nimi olivat peräisin Länsi-Saksasta.[1] Kuluttajille ryhmä näkyi ASO- ja sitten A&O-tunnuksia käyttävinä elintarvikemyymälöinä ja niiden alueellisena tai valtakunnallisena yhteismainontana.[2] Kauppaketjun asiakaslehtenä ilmestyi vuosina 1959–1963 Äidin kauppa.[3] Kauppiaiden ja henkilökunnan lehtenä toimivat 1963–1965 ASO-viiri ja sen jatkaja A&O-myyntineuvoja.[4]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ketjun nimi oli vuosina 1955–1965 ASO, tunnuslauseenaan Aina sopivaa ostettavaa.

Tukolaiset vähittäiskauppiaat etsivät 1950- ja 1960-luvulla ratkaisuja kiristyvään kilpailuun muun muassa vapaaehtoisista ketjuista, joiden avulla voitaisiin lisätä tehokkuutta yhteisostoilla, yhtenäisillä ketjutunnuksilla ja yhteismainonnalla. Näin syntyivät A&O-ketjun (1955) lisäksi Spar- (1962) ja Tr- (1969) -nimiset ketjut, joiden tunnukset, yhteistyökumppanit ja toimintafilosofia olivat osittain peräisin muista Euroopan maista.[2]

A&O-yhteistoiminta alkoi vuonna 1955 nimellä ASO-ryhmä r.y. Vuonna 1966 ryhmä liittyi eurooppalaiseen yhteistoimintaan ja sen mukaisesti uudeksi nimeksi otettiin A&O. Alueellisten Tuko-ryhmän tukkukauppojen asiakaskauppiaat muodostivat paikallisia A&O-työryhmiä, joiden puheenjohtajat kokoontuivat valtakunnallisessa A&O-puheenjohtajistossa, joka oli ryhmän ylin päättävä elin.[2] A&O-yhteistoiminnassa eivät olleet mukana kaikkein suurimmat Tukon tukkuliikkeet, vaan se oli enimmillään 16 keskisuuren tukkukaupan ja niiden asiakaskauppiaiden yhteistoimintaa.[1]

1970-luvulla Tukossa alettiin vähitellen huomata monien ketjutunnusten hankaluus markkinoinnin järkeistämisen kannalta. A&O-, Spar- ja Tr-tunnuksista luovuttiin, ja kaikki Tuko-ryhmän vähittäiskaupat ryhtyivät vuoden 1978 alusta käyttämään pelkästään T-tunnusta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomessa 1970 luvulla oli elintarvikemyymälä ainakin Virroilla jonka seinässä..., Kysy.fi-palvelu, Helsingin kaupunginkirjasto 30.07.2008. Viitattu 3.3.2016.
  2. a b c d Luoma-aho, Jarmo: A&O‑ryhmä r.y.‑A&O‑gruppen r.f. 1955-1978, Elinkeinoelämän keskusarkisto 1999. Viitattu 3.3.2016.
  3. Äidin kauppa, Fennica. Viitattu 3.3.2016.
  4. ASO-viiri, Fennica. Viitattu 3.3.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hoffman, Kai: Tukkukauppaa, keskusliiketoimintaa, järjestötoimintaa : yksityisen tukkukaupan historia. Edita, 2004.
  • Kuitunen, Marjatta & Salonen, Kari: A&O-ryhmä r.y. 20 vuotta 1955–1975. Helsinki 1976.
  • Tukkukauppojen Oy 1924–1964. 40 vuotta itsenäisen tukkukaupan taloudellista yhteistyötä. Helsinki 1964.
  • Kolme porrasta tulevaisuuteen. Juhlakirja Tukkukauppojen täyttäessä 60 vuotta 16.4.1984. Jyväskylä 1984.