Čuorvut-liike

Čuorvut-liike (suom. huutajat; huutaen kutsujat) oli lestadiolaisuutta muistuttanut ja sille maaperää valmistanut hengellinen maallikkoliike, joka vaikutti etenkin Ruijan saamelaisten keskuudessa. Liikkeen saamenkielinen nimi viittaa siihen tuomiosaarnaan, jolla liikkeen kannattajat, pääasiassa nomadisaamelaiset, kutsuivat ihmisiä parannukseen 1760-1770 -luvuilla erityisesti Koutokeinon suunnalla. Liikkeen painopiste oli Norjan Lapissa, Ruijassa, siitä huolimatta, että sen syntymiseen lienee ollut osuutensa Ruotsin Lapissa aiemmin vaikuttaneesta Wiklundin herätysliikkeestä markkina- ja nomadiliikenteen kautta tulleet vaikutteet.

Čuorvut-liikkeen jäsenillä oli lestadiolaisuuden liikutuksia (lihkadusat) muistuttavia hurmostiloja. Niiden aikana he kulkivat ympäriinsä ja saarnasivat ankaraa parannussaarnaa. Ekstaattisen uskonnollisuuden ainekset olivat vahvempia kuin myöhemmässä lestadiolaisuudessa. Siinä esiintyi tainnoksiin menemisiä, kouristuksenomaisia liikkeitä ja saamelaisen noaidin sielunmatkoihin liittyvien näkyjen kaltaista visionaarisuutta. Ekstaattisuudessaan Čuorvut-liike lieneekin kanavoinut Norjan saamelaisalueilla joitakin sukupolvia aiemmin voimaperäisesti tukahdutetun saamelaisen samanismin aineksia; Ruotsin puolella samanismi oli tukahdutettu jo aiemmin. Se voidaan myös tulkita ilmaukseksi heräämässä olevasta saamelaisten etnisestä vastarinnasta: Čuorvut-liikkeen parannussaarnaajat "saamelaiset maallikot" saattoivat hengellisten vaatimustensa kautta asettua papistoa ja sen kautta koko valtakulttuuria vastaan tämän omilla ehdoilla.