Álvaro de Bazán -luokka

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Álvaro de Bazán -luokka
F-102 Almirante Juan de Borbon CSSQT.jpg
Flag of Spain (1785–1873, 1875–1931).svg
Tekniset tiedot
Uppouma 5 800 t (standardi)
Pituus 146,7 m
Leveys 18,6 m
Syväys 4,75 m
Nopeus 28,5 solmua
Aseistus
Meritorjunta 1 × 5"/54 Mk45 Mod 2 -tykki
4 × 324 mm Mk32 Mod 9 -sukellusveneentorjuntatorpedoputkea, joihin 12 Honeywell Mk 46 Mod 5 ASW-torpedoa
1 × Sikorsky SH-60 Seahawk LAMPS III -helikopteri
Ilmatorjunta 1 × 48 siilon Mk 41 VLS

Álvaro de Bazán -luokka on Espanjan laivaston viiden 2000- ja 2010-luvuilla valmistetun aluksen muodostama fregattiluokka.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksille asennettiin Aegis-komento- ja taistelunjohtojärjestelmä, AN/SPY-1 tutkat ja niihin liitetyt SPG-62 Mk99 maalinosoitusjärjestelmät sekä 48-siiloinen Mk-41 VLS-järjestelmä, johon voi sijoittaa Standard SM-2 ja ESSM -ilmatorjuntaohjukset. Neljä kahden tonnin painoista AN/SPY-1 antennielementtiä muodostavat valvontajärjestelmän. Elementtien paino rajoittaa niiden sijoituskorkeuden, mikä taas tarkoittaa valvonta-alueen laajuutta. Toisena rajoittavana tekijänä on valittu taajuusalue 2 000 - 4 000 MHz E/F -taajuusalue. Tutkan valvontaetäisyydeksi ilmoitetaan noin 175 merimailia.[1]

Ilmatorjuntajärjestelmän lisäksi aluksilla on keskilaivaan sijoitettuna kaksi neliohjuksista Boeing Harpoon merimaaliohjusten laukaisualustaa. Alusten etukannella VLS-järjestelmän etupuolella on yhdysvaltalainen yksiputkinen 127 millimetrin Mk 45 tykkitorni. VLS-järjestelmän siiloihin voidaan myös sijoittaa muita ohjuksia kuten Tomahawk-risteilyohjuksia. Sukellusveneidentorjuntaan aluksilla on helikopteri sekä runkoon sijoitettu Raytheonin DE1160 matalataajuuskaikuluotain, sukellusveneidentorjuntatorpedot sekä SQL-26 Nixie valemaalijärjestelmä. Elektronisen sodankäynnin järjestelminä aluksilla on Indran Aldebaran ja Regulus-järjestelmät.[2]

Viestijärjestelmät mahdollistavat Link 11 ja 16 yhteydet ja tulevaisuudessa niiden viestikykyä on tarkoitus parantaa edelleen paremmin yhteensopiviksi muiden Natomaiden kanssa.[2]

Alusten voimanlähteenä on CODOG-järjestelmä, johon kuuluu GE LM-2500 kaasuturbiinit ja lisenssivalmisteiset Caterpillarin dieselmoottorit.[2]

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokan neljä ensimmäistä alusta tilattiin tammikuussa 1997. Tästä alkoi projektin määrittelytyö yhdessä Saksan ja Alankomaiden laivastojen kanssa, mikä kesti 2000-luvun alkuun. Suunnitteluvaiheen jälkeinen siirtymävaihe päätettäessä ottaa käyttöön Yhdysvaltain laivaston AEGIS-järjestelmä vuoden 1995 puolivälissä.[3]

Álvaro de Bazán -luokan fregatit
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
Álvaro de Bazán Navantia 31. lokakuuta 2000 19. syyskuuta 2002
Almirante Juan de Borbón Navantia lokakuu 2001 28. helmikuuta 2002 3. joulukuuta 2003
Blas de Lezo Navantia 16. toukokuuta 2003 16. joulukuuta 2004
Méndez Núñez Navantia 16. toukokuuta 2003 12. marraskuuta 2004 21. maaliskuuta 2006
Cristóbal Colón Navantia 29. kesäkuuta 2007 4. marraskuuta 2010 23. lokakuuta 2012
Juan de Austria (F106) Navantia tilaus peruutettu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Waters, Conrad: Modern European Air Defence Escorts: Different Solutions to a Common Problem. Conway's Warship, 2010, XXXII. vsk, s. 140-156. Lontoo: Conway Publishing. ISBN 978-1-84486-110-1. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Waters, Conrad s. 142-143
  2. a b c Waters, Conrad s. 143
  3. Waters, Conrad s. 142