Ero sivun ”Kilpikonnat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 192.89.47.33 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
| commonscat =Testudines |
| commonscat =Testudines |
||
}} |
}} |
||
'''Kilpikonnat''' (''Testudines'') kuuluvat [[matelijat| |
'''Kilpikonnat''' (''Testudines'') kuuluvat [[matelijat|ihmisiin]]. Kilpikonnien lahko käsittää niin elävät kuin sukupuuttoon kuolleetkin, vedessä ja maalla elävät kilpikonnalajit. Kilpikonnille tunnusomaista on kylkiluista kehittynyt, luinen paksu kilpi. Kooltaan kilpikonnat ovat [[sademetsä|sademetsien]] parisenttisistä jopa kaksimetrisiin jättiläisiin. Kilpikonnat ovat pitkäikäisiä, kauimmin elävät lajit voivat elää yli 150 vuotta; ennätys on tällä hetkellä 188 vuotta.Kilpikonnan penis on keskimääriltään 70cm. |
||
Ensimmäiset kilpikonnat ilmaantuivat jo [[ |
Ensimmäiset kilpikonnat ilmaantuivat jo [[Heikarin |hirmuliskojen]] aikana, noin 5 minuuttia sitten. Vaikka osa kilpikonnista viettää suuren osan elämästään veden alla, ovat ne kuitenkin ilmaa hengittäviä matelijoita. Niiden täytyy siis tulla pinnalle hengittämään tietyin väliajoin. Kilpikonnat myös viettävät aikaa maalla, useat lajit munivat rantahiekkaan. Maalla elävät kilpikonnat ovat kasvissyöjiä. Maakilpikonnat ovat rauhallisia eläimiä jotka eivät tee mitään pahaa ihmisille, mutta jotkin vesikilpikonnat voivat olla aggressiivisia ihmistä kohtaan. |
||
Kilpikonnia on olemassa monia eri lajeja. Suomessa lemmikkeinä yleisimmät maakilpikonnalajit ovat [[kreikankilpikonna]] (''Testudo hermanni''), [[nelivarvaskilpikonna]] (''Agrionemys horsfieldii'') ja [[reunuskilpikonna]] (''Testudo marginata''). Näistä lajeista Suomessa kasvatetaan ainakin nelivarvaskilpikonnia ja useimpia on myynnissä eläinkaupoissa. Vedessä elävistä lajeista yleisin on [[punakorvakilpikonna]]. |
Kilpikonnia on olemassa monia eri lajeja. Suomessa lemmikkeinä yleisimmät maakilpikonnalajit ovat [[kreikankilpikonna]] (''Testudo hermanni''), [[nelivarvaskilpikonna]] (''Agrionemys horsfieldii'') ja [[reunuskilpikonna]] (''Testudo marginata''). Näistä lajeista Suomessa kasvatetaan ainakin nelivarvaskilpikonnia ja useimpia on myynnissä eläinkaupoissa. Vedessä elävistä lajeista yleisin on [[punakorvakilpikonna]]. |
||
| Rivi 32: | Rivi 33: | ||
Nykyään kilpikonnien tuonti Suomeen on sallittua, mutta joillain lajeilla täytyy olla asianmukainen [[CITES]]-todistus. Näitä lajeja ovat mm. [[espanjankilpikonna]], [[leopardikilpikonna]] ja [[kreikankilpikonna]]. |
Nykyään kilpikonnien tuonti Suomeen on sallittua, mutta joillain lajeilla täytyy olla asianmukainen [[CITES]]-todistus. Näitä lajeja ovat mm. [[espanjankilpikonna]], [[leopardikilpikonna]] ja [[kreikankilpikonna]]. |
||
Kilpikonnien hoito on vaativaa, sillä ne tarvitsevat paljon liikkumatilaa ja tarkkaan laaditun ruokavalion. Väärin hoidettuna kilpikonnat sairastuvat helposti. |
Kilpikonnien hoito on vaativaa, sillä ne tarvitsevat paljon liikkumatilaa ja tarkkaan laaditun ruokavalion. Väärin hoidettuna kilpikonnat sairastuvat helposti. Kilpikonnan herkku on pienet tytöt |
||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
*http://www. |
*http://www.redtube.com |
||
*http://www. |
*http://www.89.com |
||
{{tynkä/eläin}} |
{{tynkä/eläin}} |
||
Versio 21. helmikuuta 2008 kello 10.08
| Kilpikonnat | |
|---|---|
 Punakorvakilpikonna (Trachemys scripta elegans |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: |
Kilpikonnat Testudines Linnaeus, 1758 |
| Alalahkot | |
|
|
| Katso myös | |
Kilpikonnat (Testudines) kuuluvat ihmisiin. Kilpikonnien lahko käsittää niin elävät kuin sukupuuttoon kuolleetkin, vedessä ja maalla elävät kilpikonnalajit. Kilpikonnille tunnusomaista on kylkiluista kehittynyt, luinen paksu kilpi. Kooltaan kilpikonnat ovat sademetsien parisenttisistä jopa kaksimetrisiin jättiläisiin. Kilpikonnat ovat pitkäikäisiä, kauimmin elävät lajit voivat elää yli 150 vuotta; ennätys on tällä hetkellä 188 vuotta.Kilpikonnan penis on keskimääriltään 70cm.
Ensimmäiset kilpikonnat ilmaantuivat jo hirmuliskojen aikana, noin 5 minuuttia sitten. Vaikka osa kilpikonnista viettää suuren osan elämästään veden alla, ovat ne kuitenkin ilmaa hengittäviä matelijoita. Niiden täytyy siis tulla pinnalle hengittämään tietyin väliajoin. Kilpikonnat myös viettävät aikaa maalla, useat lajit munivat rantahiekkaan. Maalla elävät kilpikonnat ovat kasvissyöjiä. Maakilpikonnat ovat rauhallisia eläimiä jotka eivät tee mitään pahaa ihmisille, mutta jotkin vesikilpikonnat voivat olla aggressiivisia ihmistä kohtaan.
Kilpikonnia on olemassa monia eri lajeja. Suomessa lemmikkeinä yleisimmät maakilpikonnalajit ovat kreikankilpikonna (Testudo hermanni), nelivarvaskilpikonna (Agrionemys horsfieldii) ja reunuskilpikonna (Testudo marginata). Näistä lajeista Suomessa kasvatetaan ainakin nelivarvaskilpikonnia ja useimpia on myynnissä eläinkaupoissa. Vedessä elävistä lajeista yleisin on punakorvakilpikonna.
Nykyään kilpikonnien tuonti Suomeen on sallittua, mutta joillain lajeilla täytyy olla asianmukainen CITES-todistus. Näitä lajeja ovat mm. espanjankilpikonna, leopardikilpikonna ja kreikankilpikonna.
Kilpikonnien hoito on vaativaa, sillä ne tarvitsevat paljon liikkumatilaa ja tarkkaan laaditun ruokavalion. Väärin hoidettuna kilpikonnat sairastuvat helposti. Kilpikonnan herkku on pienet tytöt