Ero sivun ”Edistys (historia)” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: '''Edistys''' tarkoittaa yhteiskunnan kehittymistä ajan mittaan esimerkiksi tieteen, teknologian, modernisaation, vapauden, demokratian, eliniän, elämänlaadun, saastettomuuden... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 26. marraskuuta 2016 kello 16.43
Edistys tarkoittaa yhteiskunnan kehittymistä ajan mittaan esimerkiksi tieteen, teknologian, modernisaation, vapauden, demokratian, eliniän, elämänlaadun, saastettomuuden ja muun suhteen. Mittareina voidaan käyttää taloustieteellistä dataa, teknisiä innovaatioita, politiikan tai lainsäädännön muuttumista, elinikää ja sairauden ja vammautumisen riskejä.
Toiset kiinnittävät huomiota siihen, että useimmilla mainituilla mittareilla yhteiskunnat ovat kehittyneet vuosisatojen ajan, joillain kiihtyvästi. Toisaalta ympäristöongelmista osa lievenee ja osa pahenee, ja ydinsodan uhka syntyi vasta 1900-luvulla.
Lännessä tyypillistä on ajatus suoraviivaisesta etenemisestä, ja se vahvistui 1800-luvulla alkaneen nopean talouskasvun ja kehityksen myötä. Jotkut ajattelevat, että kehitys vain kiertää kehää, ja Hegel, Marx ym. uskoivat spiraalimaiseen dialektiseen kehitykseen.
Esimerkkejä
Merkittäviä edistysaskelia ovat ravitsemuksen paraneminen, elinajanodotteen piteneminen, köyhyyden ja väkivallan väheneminen, sekä vapauden, tasa-arvon ja lukutaidon lisääntyminen.[1]
Toisaalta teollisuusyhteiskunta johti myös monien saasteiden lisääntymiseen. Vaikka viime vuosikymmeninä länsimaissa kaupunki-ilma on puhdistunut ja moni ympäristöongelma kehittynyt pahempaan suuntaan, eräät muut ovat kehittyneet huonompaan suuntaan. Ydinsodan uhkakin kehittyi vasta 1940-luvulla, joskin Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 sen riskiä on pidetty pienempänä. Uusi teknologia tuottaa jatkuvasti sekä uhkia että mahdollisuuksia. Myös väestönkasvun on nähty sekä johtaneen ihmiskunnan vaurastumiseen ja ideoiden määrän tieteen edistymiseen että aiheuttaneen eräillä alueilla vakavia ongelmia.
Talouskasvu
Menneiden 200 vuoden aikana elintaso nykypäivän rikkaissa maissa on ainakin kymmenkertaistunut.[2]Suomessa talous kasvoi keskimäärin 2,9 % vuodessa 1860-2009 eli 24-kertaiseksi. Vain Japanissa kasvu oli nopeampaa.[3]
Köyhyyden väheneminen
YK:n tavoite puolittaa äärimmäinen köyhyys vuosina 1990 - 2015 ilmeisesti toteutui etuajassa. Vuonna 1990 ihmisistä 43 % eli alle 1,25 dollarilla päivässä, vuonna 2008 enää 22 %, ja alustavien lukujen mukaan lasku on jatkunut. Vuonna 1981 osuus oli 52 % ja lukumääräkin hieman suurempi. Ensimmäistä kertaa sekä äärimmäisen köyhien väestöosuus että heidän lukumääränsä vähenivät kaikilla kuudella alueella (vuodesta 2005). Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys koski ensi kerran alle puolta kansasta (47 % vuonna 2008). Itä-Aasiassa alle 1,25 dollarilla päivässä eli 77 % vuonna 1981 ja 14 % vuonna 2008. Luvuissa on korjattu inflaatio ja ostovoima.[4][5]
Expressen-lehti uutisoi tutkimuksen "Maailma vain paranee" ja lisää, että lapsikuolleisuus on pudonnut lähes 40 % kolmessakymmenessä vuodessa, HIV tappaa yhä harvempia, lukutaidottomuus on puolittunut vuodesta 1970, "kaikki menee oikeaan suuntaan". Keskeisessä roolissa tässä olivat talouskasvu ja kauppa.[6]
Lapsikuolleisuus
1800-luvun alussa 30–40 % ruotsalaislapsista kuoli alle viisivuotiaina, 1900-luvun alussa enää 15 %, nyt 0,3 %. Suomessa luvut ovat samankaltaisia.[1] Vuonna 1923 joka kymmenes suomalaisvauva kuoli, nyt joka toinen tyttövauva elänee satavuotiaaksi.[7] Suomessa lapsen riski tulla tapetuksi oli vielä 1950-luvulla 18-kertainen.[7]
Lapsikuolleisuus on vähentynyt historiallisen nopeasti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 2005-2010, 5,9 prosentin vuosivauhdilla. Ainakin Keniassa syynä ovat terveydenhoito ja alueen talouskasvu.[8][9]
Veden saanti
Jo 2,6 miljardin ihmisen vedensaanti on parantunut huomattavasti vuoden 1990 jälkeen.[1]
Ympäristö
Suomessa ympäristön tila on paljon parempi kuin vuonna 1983. Tuolloin vesistöjä kuormitettiin suurilla fosfori- ja typpikuormilla, moni järvi ja joki oli uimakelvoton, niissä oli kuolleita kaloja ja leväpuuroa. Nyt useimmat vesistöt ovat luokaltaan hyviä tai erinomaisia. Vuonna 1983 Euroopan metsät kärsivät happosateista, nyt koko sanakin on vieras.[7]
Suomessa autoliikenteen moninkertaistumisesta huolimatta pakokaasupäästöt ovat vähäisempiä ja Helsingin ilma paljon puhtaampaa kuin vuonna 1983. Hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin kasvaneet. Merikotkia, ilveksiä, karhuja ja valkoselkätikkoja on moninkertainen määrä.[7]
Väkivalta
Harvardin psykologian professori Steven Pinkerin mukaan ihmiset luulevat nykyaikaa väkivaltaiseksi, vaikka asia on päinvastoin. Ihmismieli vain luonnostaan painottaa tämänhetkisiä uhkia.[10] Kaikenlainen väkivalta on Pinkerin mukaan vähentynyt.[11]
Keskiajan Euroopassa tappaminen väheni 35. osaan, ja myöhemmin orjuus, julmat rangaistukset ja kevytmieliset teloitukset on lopetettu.[10] Keskiajalla tappaminen, kidutus tai vaikkapa nenän leikkaaminen olivat paljon yleisempiä.[10]
Englannissa keskiajalla murhakuoleman riski oli 50-kertainen nykyiseen nähden ja riski on laskenut systemaattisesti. Kaikissa tutkituissa länsimaissa on vastaava ilmiö. [11]
Vuonna 2005 väkivaltaiset kuolemat olivat enää murto osa siitä, mitä 1900-luvulla. Jo valtioiden syntyminen vähensi väkivaltaa huomattavasti: (yhteiskuntasopimusteorian luonut) Hobbes oli oikeassa ja (jaloista villeistä puhunut) Rousseau väärässä. Rahan, finanssi-instituutioiden, ajanmittauksen ja kuljetuksen kehittyminen kannusti ryöstelyn sijaan kaupankäyntiin.[11]
Toisen maailmansodan jälkeen on nähty pitkä rauhanaika. Syynä tähän ovat mm. sodan tuhoisuus, demokratian leviäminen, maailmankaupan lisääntyminen ja se, että ihmisoikeuksien arvo on asteittain ohittanut kansallisen ja etnisen suuruuden arvon.[10]
Lainsäädäntö
Myös 1700-luvun "humanitaarinen vallankumous" muutti vanhoja julmia käytäntöjä. Vielä 1700-luvun Englannissa kuolemantuomio oli säädetty 222 rikoksesta kuten oleskelu mustalaisten seurassa tai vahva todiste pahansuopuudesta 7-14-vuotiaassa lapsessa; vuonna 1863 niitä oli enää 4. Vastaavasti 1600-1700-lukujen Pohjois-Amerikassakin mm. varkaus, aviorikos ja homoseksi tuottivat kuolemantuomion, nykyään vain murha, siitäkin enää 50 vuodessa ja muualla länsimaissa kuolemantuomiota ei enää ole. Useimmissa Euroopan maissa kuolemantuomio poistettiin viimeisten 50 vuoden aikana ja jo sitä ennen se oli vähentynyt rajusti.[11]
Myös noitavainot, kaksintaistelut, veriurheilu, velkavankeus, ja uskonnolliset syytökset on poistettu. Viimeisenä orjuuden lakkautti Mauritania, vuonna 1980. Kirjapainotaito saattoi edesauttaa tätä suuresti, vaikka vaurastumisenkin voisi olettaa lisäävän ihmiselämän arvostusta.[11]
Oikeuksien vallankumous
1900-luvulla haavoittuvaisiin ryhmiin kuten lapsiin, naisiin ja rotuvähemmistöihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt huomattavasti. Yhdysvalloissa lynkkaukset ja rotuennakkoluulot ovat vähentyneet, mustien viharikosmurhaaminen on vähentynyt murto-osaan 1990-luvulta. Vielä viime vuosikymmeninä raiskaukset ja naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ovat vähentyneet murto-osaan ja aviomiehiinkin kohdistuva on puoliintunut. Oman aviomiehen tappaminen on vähentynyt kaikkein eniten.[11]
Kouluväkivalta ja homoseksuaalien vastaiset asenteetkin sekä lasten fyysisen kurituksen hyväksyminen ovat vähentyneet, eläinten vahingoittaminen on elokuvissakin pudonnut murto-osaan viime vuosikymmeninä.[11]
Älykkyys
1900-luvun alusta asti älykkyys on noussut 0,3 yksikköä vuodessa. On todistettu, että älykkäämmät ihmiset ovat vähemmän väkivaltaisia ja tekevät enemmän yhteistyötä ja heidän asenteensa ovat enemmän klassisen liberaaleja.[11]
Mielenterveys
Professori Petteri Pietikäisen mukaan "koskaan ei ole ollut niin hyvä olla hullu kuin vuonna 2013".[12]
Suomalaisten mielenterveys on parantunut, sanoo Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja, psykiatri Kristian Wahlbeck. Hänen mukaansa moni mittari osoittaa tätä. Itsemurhat ovat vähentyneet vuodesta 1990. Yhdeksäsluokkalaisten tutkimuksessa Tampereella todettiin psyykkisen rasituksen vähentyneen 2000-luvulla. Myös asenneilmapiiri on parantunut. Viime vuosina masennuslääkkeidenkin käyttö on kääntynyt laskuun, jo aiemmin unilääkkeiden ja rauhoittavien. Hoitosuositukset ovat parantuneet ja hoitoa on enemmän tarjolla. Yhä suurempi osa masentuneista saa hoitoa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saa jo 25 000 ihmistä, kolminkertainen määrä vuosikymmenen takaiseen nähden. Toimintamallejakin on parannettu, puolustusvoimat ja kunnat ehkäisevät yhdessä nuorukaisten syrjäytymistä, lapsiin on kiinnitetty erityishuomiota kiireisiä huostaanottoja ja lastenpsykiatrian kustannuksia vähentävällä tavalla. Peruskouluissa opetetaan mielenterveystaitoja. Wahlbeckin mielestä mielenterveystyöhön sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti.[13]
Viitteet
- ↑ a b c Synkeä maailmankuvamme on harhaa – ihmiskunnalla menee entistä paremmin, ja tässä on kymmenen syytä siihen Helsingin Sanomat Ulkomaat. 21.11.2016.
- ↑ David Weil: Economic Growth. Addison-Wesley, 2005. ISBN 0-201-68026-2
- ↑ Talvella 2008 Suomi–Ruotsi-maaottelu oli päätymässä Suomen voittoon, mutta sitten onni kääntyi Helsingin Sanomien Kuukausiliite, 2.4.2016.
- ↑ New Estimates Reveal Drop In Extreme Poverty 2005-2010, World Bank, Feb. 29, 2012
- ↑ World Bank Sees Progress Against Extreme Poverty, But Flags Vulnerabilities, World Bank, February 29, 2012
- ↑ Det går åt rätt håll - världen blir bara bättre, Expressen, pääkirjoitus, 04 mar 2012
- ↑ a b c d Aina vain paranee Helsingin Sanomien kuukausiliite. 6.4.2013.
- ↑ Africa’s Child Health Miracle: The Biggest, Best Story in Development, Michael Clemens, Global Development: Views from the Center, May 4, 2012
- ↑ What has driven the decline of infant mortality in Kenya ?, Demombynes, Gabriel; Trommlerova, Sofia Karina; Policy Research working paper ; no. WPS 6057, 2012/05/01
- ↑ a b c d History and the Decline of Human Violence, Scientific American, Oct 4, 2011
- ↑ a b c d e f g h A History of Violence - Edge Master Class 2011, Steven Pinker, 2011-09-27
- ↑ Professorin matka normaaliuden laidalle, HS 20.5.2013. Pietikäinen on kirjoittanut poikkeavien kohtelusta kirjan "Hulluuden historia". Termi "hullu" kattaa tässä vieraantuneet, oudot, hassut ja kahjot, mukaan lukien mielisairaat.
- ↑ Minna Pölkki: Asiantuntija: Kuva suomalaisten mielenterveydestä on aivan liian synkkä: Psykiatri Kristian Wahlbeck Mielenterveysseurasta sanoo, että hyvä mielenterveystyö näkyy nyt monilla mittareilla katsottuna. HELSINGIN SANOMAT. 10.7.2016.