Ero sivun ”Valonkesto” versioiden välillä
uusi artikkeli |
(ei mitään eroa)
|
Versio 8. huhtikuuta 2016 kello 16.47
Valonkesto on pigmentin ominaisuus, joka määrittelee kuinka hyvin pigmentti säilyttää värinsä valolle altistettuna.[1][2][3] Pigmenttiin vaikuttava valo voi joko muuttaa tai purkaa pigmentin kemiallisia sidoksia, mikä johtaa värin haalistumiseen tai muutokseen.[4] Epäorgaanisillä pigmenteillä on yleisestiottaen parempi valonkesto kuin orgaanisilla.[5] Valonkestoltaan paras pigmentti on musta.[6]
Valonkeston määrittelemiseen käytetään Blue Wool -asteikkoa tai ASTM:n (engl. American Standard Test Measure) määrittelemää asteikkoa. Blue Wool -asteikolla valonkesto ilmoitetaan astikolla numeerisena arvona välillä 1–8. 1 on erittäin heikko ja 8 maksimaalinen valonkesto.[1][3][7][8] ASTM-asteikolla valonkesto määritellään välillä I–V. I on erinomainen valonkesto ja vastaa Blue Wool -asteikon arvoja 7–8. V on erittäin heikko valonkesto ja vastaa Blue Wool -asteikon arvoa 1.[8]
Valonkeston mittaaminen suoritetaan altistamalla näyte valolle määrätyn ajan ja vertaamalla sitä valolle altistamattomaan näytteeseen.[1][2][8]
Värejä sekoitettaessa valonkestoltaan heikomman värin valonkestotaso määrittelee koko värin valonkeston. Toisen pigmentin häviäminen johtaa sävyn muuttumiseen kohti kestävämmän pigmentin sävyä.[7] Toisaalta jos halutaan varmistaa, että väristä jää näkyviin edes jotain, vaikka sen pääasiallinen pigmentti haalistuisi, voidaan väriin sekoittaa valonkestoltaan hyvää pigmenttiä.
Painoteollisuudessa
Painoväreissä käytetään pääasiassa orgaanisia pigmenttejä, joten painotuotteen värien muuttuminen ja haalistuminen auringon UV-säteilyn vaikutuksesta on usein vain ajan kysymys. Syynä käytölle on muun muassa epäorgaanisiin pigmentteihin verrattuna edullinen hinta.[7] Epäorgaanisten pigmenttien hiukkaskoko on myös usein orgaansia pigmenttejä suurempi, eivätkä kaikki epäorgaaniset pigmentit näin ollen sovellu käytettäväksi offset-painatuksessa.[9]
Silkkipainossa pigmentin partikkelikoko ei ole rajoittava tekijä. Niinpä se onkin suosittu painomenetelmä erinomaista valonkestoa vaativiin painotöihin. Myös värikerroksen paksuus vaikuttaa pigmentin määrän kautta värin valonkestoon. Silkkipainolla painettu värikerros on offset-menetelmällä painettua kerrosta paksumpi, eli sisältää enemmän pigmenttiä alaa kohti. Tämä johtaa parempaan valonkestoon, vaikka kussakin menetelmässä käytettävä painoväri perustuisivat samaan pigmenttiin.[7]
Lähteet
- ↑ a b c Simmons, Rosemary: Dictionary of Printmaking Terms, s. 30. London: A & C Black (Publishers) Ltd., 2002. ISBN 978-0-7136-5795-1. (englanniksi)
- ↑ a b Lightfastness Printwiki. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Art Glossary: Lightfastness About.com. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Why does ultraviolet light cause colors to fade? Library of Congress. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Organic vs Inorganic Pigments Kolorjet Chemicals Pvt Ltd. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Carbon Black Kolorjet Chemicals Pvt Ltd. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d Tekninen artikkeli offset- ja kohopainovärien valonkestosta Hostmann-Steinberg Suomi Oy. Viitattu 8.4.2016.
- ↑ a b c lightfastness tests 2015. Bruce MacEvoy. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Pigments 2016. BASF SE. Viitattu 8.4.2016. (englanniksi)