Trakai

Trakai
vaakuna sijainti
Sijainti	54°38′N, 24°56′E
Valtio	Liettua
Perustamisvuosi	1409
Väkiluku	5 406 (2007)
Pinta-ala	11,5 km²
Väestötiheys	470 as./km²
Sivusto	www.trakai-visit.lt

Trakai (saks. Traken, puol. Troki) on kaupunki Liettuassa, 28 kilometriä länteen Vilnasta. Trakai on suosittu turistikohde.

Trakain linnasaari

Vanha postitalo

Trakain alueella sijaitsee yli 200 järveä, joista suurin ja syvin on Galvė. Järvet ympäröivät myös kaupunkia joka puolelta.

Historia

Kaupunki ja lähialue alkoivat kehittyä 1200-luvulla. Tarinan mukaan Liettuan suurruhtinas Gediminas löysi menestyksekkään metsästysretkensä päätteeksi kauniin, järvien ympäröimän paikan läheltä Kernavėa, Liettuan suurruhtinaskunnan silloista pääkaupunkia. Gediminas rakensi paikalle linnan, jonka lähistölle Vanha Trakai (Senieji Trakai) alkoi kehittyä. Trakain nimi mainitaan ensimmäisen kerran Saksalaisen ritarikunnan kronikoissa vuodelta 1337. Vuotta 1337 pidetäänkin kaupungin virallisena perustamisvuotena; kaupunkioikeudet Trakai sai vuonna 1409, jolloin kaupunki perustettiin.

Gediminasin poika, suurruhtinas Kęstutis siirsi kaupungin 3 kilometrin päähän nykyiselle paikalleen (Uusi Trakai, Naujieji Trakai) ja rakennutti uuden linnan Galvė- ja Luka-järvien väliselle niemelle sekä toisen linnan Galvė-järven saarelle. Trakai kasvoi linnojen ympärille.

1400-luvun alussa Vytautas Suuri vietti paljon aikaa Trakaissa. Hän vahvisti Trakain linnoja ja Trakaista muodostui suurruhtinaskunnan poliittinen ja hallinnollinen keskus.

Liettuan suurruhtinaskunnan liityttyä Puolan kuningaskuntaan Trakain merkitys alkoi vähitellen pienentyä samalla kun Vilnan merkitys kasvoi.

Venäjän ja Puolan sodissa vuosina 1654–1667 kaupunki ryöstettiin ja poltettiin ja sen linnat tuhottiin. Suuren Pohjan sodan aikana Trakai joutui jälleen ryöstetyksi, ja nälänhätä ja rutto riehuivat kaupungissa.

Niin sanotussa Puolan kolmannessa jaossa vuonna 1795 Trakai päätyi osaksi Venäjän keisarikuntaa, kunnes ensimmäisen maailmansodan jälkeen Puolan joukot valtasivat alueen jälleen. Toisessa maailmansodassa alue joutui ensin Neuvostoliiton ja sittemmin Natsi-Saksan valtaamaksi. Natsien hallinnon aikana murhattiin yli 5000 alueen juutalaista asukasta. Sodan jälkeen alue päätyi osaksi Neuvosto-Liettuaa.

Karaiimit

Alueella asuu yhä pieni turkkia puhuva, uskonnollisesti ja etnisesti muusta väestöstä eroava ryhmä, karaiimit. Karaiimit päätyivät Trakaihin 1300-luvun lopussa suurruhtinas Vytautasin taistellessa menestyksekkäästi Kultaista ordaa vastaan. Vuonna 1997 tehdyn laskennan mukaan kaupungissa asui 65 karaiimia, mikä teki kaupungista Vilnan jälkeen toiseksi suurimman karaiimien keskuksen Liettuassa.

Ystävyyskaupungit

• Rheine, Saksa
• Malbork, Puola
• Alanya, Turkki

Aiheesta muualla

• Trakain viralliset sivut
• Trakain turisti-info
• Trakai taskussasi (inyourpocket.com matkailuopas) (englanniksi)

Liettuan kaupungit

Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė