Ampuhaukka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ampuhaukka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Jalohaukkalinnut Falconiformes
Heimo: Jalohaukat Falconidae
Suku: Jalohaukat Falco
Laji: columbarius
Kaksiosainen nimi

Falco columbarius
Linnaeus, 1758

Alalajeja
  • Falco columbarius aesalon
  • Falco columbarius columbarius
  • Falco columbarius richardsonii
  • Falco columbarius subaesalon
  • Falco columbarius suckleyi
Katso myös

  Ampuhaukka Wikispeciesissä
  Ampuhaukka Commonsissa

Ampuhaukka (Falco columbarius) on jalohaukkoihin kuuluva pieni petolintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampuhaukan pituus on 28–30 cm, paino 150–260 g ja siipien kärkiväli 50–65 cm. Naaras on huomattavasti koirasta kookkaampi. Naaraiden keskipaino on noin 230 g ja koiraiden noin 165 g.

Koiras on selkäpuolelta tumman siniharmaa ja vatsapuolelta punaruskea. Naaraat ja nuoret linnut puolestaan ovat selkäpuolelta punaruskeita ja vatsasta valkoisia tummin pilkuin. Siivet ovat lyhyet ja tyvestä leveät. Ääni on kireä, vaikertava "kie kie kie".

Vanhin suomalainen rengastettu ampuhaukka on ollut 10 vuotta 7 kuukautta 20 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 12 vuoden 8 kuukauden ikäinen yksilö.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampuhaukka pesii koko maassa, ja se on yleisin Pohjois-Suomessa. Laji muuttaa talvehtimaan Länsi- ja Etelä-Eurooppaan. Levinneisyysalue käsittää Euroopan ja Aasian pohjoisosat. Lajia esiintyy Pohjois-Amerikan pohjoisimmissa metsissä.[3] Euroopan unionin alueella arvioidaan pesivän 6 700 – 14 400 paria, joista Suomessa 2 500 – 6 800, Ruotsissa 3 100 – 5 600, Britanniassa 900 – 1 200, Irlannissa 200–400, Latviassa 20–60, Virossa 10–30 ja Liettuassa 1–10 paria.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoisessa laji elää karuilla ja paljailla tunturialueilla. Etelä- ja Keski-Suomen harva kanta pesii soilla ja mäntyvaltaisilla alueilla, usein myös järvien pienissä saarissa. Ampuhaukka saalistaa avomailla, kuten pelloilla, soilla ja hakkuuaukeilla. Se pesii vanhoihin linnunpesiin puihin, kalliojyrkänteille tai maahan.

Ampuhaukka kuuluu Euroopan unionin lintudirektiivin I liitteen lintuihin, minkä vuoksi sen esiintymisalueen elinympäristöä pyritään suojelemaan.

Ampuhaukka yrittää napata pikkulintua.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampuhaukan muna.

Jalohaukkojen tapaan ampuhaukkakaan ei itse rakenna pesää. Se ainoastaan raapii johonkin sopivaan alustaan sen verran kuoppaa, että munat pysyvät paikoillaan. Pesäpaikka voi olla toisten lintujen, kuten variksen, piekanan tai jopa kotkan vanha pesä. Varsinkin pohjoisessa pesä voi olla myös kalliojyrkänteellä, tai suuren suon keskelle turvemättääseen raavittu kuoppa. Ampuhaukka munii alkukesästä 3–5 punaruskeapilkullista munaa, ja hautomisaika on noin 30 vuorokautta. Kumpikin sukupuoli hautoo, mutta naaras pääasiassa. Sukukypsä 1-vuotiaana.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampuhaukka saalistaa pääasiassa lintuja, varpuslintuja rastaan kokoisiin asti ja pieniä kahlaajia. Se syö lepakoita ja matelijoita.[3] Sille kelpaavat myös pikkujyrsijät ja suuret hyönteiset kuten sudenkorennot.

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarlo Kivirikko on kirjannut mm. seuraavia ampuhaukan kansanomaisia nimiä: poutahaukka, poutakinniäinen, ampiaishavukka, pääskyshaukka, pikkulintuhaukka, leivoshaukka, titti.[5] Historiallisia nimiä ovat olleet pissihaukka (Nylander, 1849, Lönnrot 1861) ja poutahaukka (Malmberg, 1872, Mela, 1882).[6] Toisinaan on käytetty myös nimeä ampumahaukka.[7]

Tieteellinen sukunimi Falco on myöhäislatinan haukkaa tarkoittava sana, lajinimi columbarius viittaa kyyhkyslakkaan.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Häkkinen, Kaisa: Linnun nimi. Teos, 2011. ISBN 978-951-851-434-6.
  • Jobling, James, A.: The Helm Dictionary of Scientific Bird Names. Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4.
  • Kivirikko, K. E.: Suomen linnut. Toinen osa. Wsoy, 1927.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Falco columbarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.5.2014. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Ampuhaukka – Falco columbarius Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. a b Merlin Audubon. 13.11.2014. Viitattu 18.4.2021. (englanniksi)
  4. Population status and trends at the EU and Member State levels, Falco columbarius Article 12 of the Birds Directive web tool. Period 2013–18. European Environment Agency. Viitattu 25.1.2024. (englanniksi)
  5. Kivirikko, 1927, s. 15
  6. Häkkinen, 2011, s. 301
  7. Pohjois-Karjalan Luonto 1975 sll.fi.
  8. Jobling, 2010, s, 157, 114

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]