Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Vastavuoroinen altruismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
  Äänestyksen tulos oli: Ei hyväksytty Ei hyväksytty (Vain 4 kannatti hyväksi artikkeliksi.) --Soppakanuuna 21. maaliskuuta 2010 kello 16.30 (EET)[vastaa]

Vastavuoroinen altruismi[muokkaa wikitekstiä]

Palautetta tuli niin vähän, että artikkeli on oletettavasti aika hyvä. Toinen vaihtoehto on sitten tietenkin kiinnostuksen puute. Toivon ensimmäistä kuitenkin. --Mpadowadierf 14. maaliskuuta 2010 kello 14.13 (EET)[vastaa]

Äänestys päättyy 21. maaliskuuta 2010 kello 14.13 (EEST).

Kannatan[muokkaa wikitekstiä]

  1. Hyväksi riittää IMO. kallerna 18. maaliskuuta 2010 kello 15.34 (EET)[vastaa]
  2. Toisaalta kun tutkii hyvän artikkelille olevat kriteerit niin laitan ääneni tänne. Minun mielestäni artikkeli täyttää nyt sen vaatimukset D100a 18. maaliskuuta 2010 kello 22.19 (EET)[vastaa]
  3. Muutetaan nyt vielä viimeisen kerran ääntä. Sisältö on parantunut sen verran, että nippa nappa voisi hyväksi mennäkkin. Suositelluksi ei missään nimessä asiaa ja hyväksikin ehkä hieman löysästi. Potentiaalia tuossa silti on.-Henswick- Sermo? 19. maaliskuuta 2010 kello 21.02 (EET)[vastaa]

Vastustan[muokkaa wikitekstiä]

  1. Liian vähän viitteitä ja voisi olla pitempikin. --Ville Siliämaa 14. maaliskuuta 2010 kello 14.28 (EET)[vastaa]
  2. Lähteistys liian yksipuolinen. – EtäKärppä99 14. maaliskuuta 2010 kello 15.16 (EET)[vastaa]
    Ei D100a 14. maaliskuuta 2010 kello 16.25 (EET)[vastaa]
    Sisältö? Kuvat?-Henswick- Sermo? 14. maaliskuuta 2010 kello 16.28 (EET)[vastaa]
  3. Hyvä, mutta ei riittävän hyvä. Aihe on kieltämättä hankala, mutta useampi lähde olisi mukava. Niin kuvakin, mutta en keksi mitään aiheeseen liittyvää järkevää. --Juusomoro 14. maaliskuuta 2010 kello 18.39 (EET)[vastaa]
  4. --Morottaja 14. maaliskuuta 2010 kello 19.02 (EET)[vastaa]
  5. --Topy 14. maaliskuuta 2010 kello 19.24 (EET)[vastaa]
  6. Technopolis Kuopio on esimerkki yksinkertaisesta ja lyhyehköstä artikkelista, jolla on hyvän artikkelin status. Filosofis-yhteiskunnallisilta artikkeleilta tulisi kuitenkin odottaa eri lähteiden asettamista vastakkain eli kokonaiskuvan antamista aiheesta. --Thi 14. maaliskuuta 2010 kello 19.43 (EET)[vastaa]
  7. Vasta kelpo alku. Viitteistys esim. hapankorpunohut. --Ras 15. maaliskuuta 2010 kello 07.49 (EET)[vastaa]
  8.  Vastustan Lyhyt ja viitteitä vähän. --MikkoK 16. maaliskuuta 2010 kello 13.54 (EET)[vastaa]
  9. --Lakritsa 17. maaliskuuta 2010 kello 18.38 (EET)[vastaa]
  10. Lyhyt, lähteitä vähän, painottuu liikaa biologiaan. Hienoa kuitenkin, että tällaisistakin aiheista tehdään artikkeleita.--Tanár 21. maaliskuuta 2010 kello 00.04 (EET)[vastaa]

Tyhjää[muokkaa wikitekstiä]

  1. Mpado on nähnyt sen verran vaivaa näin vaikean aiheen parissa, että en viitsi enää vastustaa. Sisältö on vielä sen verran vajaata ja lähteet yksipuolisia, etten silti kannattaa viitsi. Jos lähteitä löytyy tukku lisää ja niiden pohjalta saadaan lisää tekstiä, niin tulen myöhemmin kannattamaan. Ainesta tässä artikkelissa on, mutta vaatii vielä paljon työtä.-Henswick- Sermo? 16. maaliskuuta 2010 kello 18.28 (EET)[vastaa]
    Tarkemmin ajtellen samaa kuin yläpuolella oleva. D100a 17. maaliskuuta 2010 kello 20.32 (EET)[vastaa]

Keskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Puuttuvista faktoista toivoisin sellaista kommenttia, että mitä näkökulmaa artikkeliin toivottaisiin lisää.

Viitteitä on sen verran kun väitteitäkin; kaikki on lähteistetty. --Mpadowadierf 14. maaliskuuta 2010 kello 14.30 (EET)[vastaa]

Artikkeli on hyvä, mutta tässä olisi muutamia parannusehdotuksia:

  • ”Jos auttamisen aiheuttama haitta eliölle on pienempi kuin vastapalveluksen aiheuttama hyöty kerrottuna sen tapahtumisen todennäköisyydellä.” Tuossa lauseessa on ensinnäkin jäänyt ilmeisesti ajatus kesken, mutta toisekseen en löydä tuota väitettä SEPin artikkelista, ainakaan nelososiosta. Järkevältähän tuo toki kuulostaisi.
  • Pidennysehdotuksena, että artikkelissa voisi käsitellä tässä utilitaristishenkisesti määritellyn vastavuoroisen altruismin suhdetta pyyteettömään toimintaan, mihin kai altruismi-sanalla usein arkikielessä viitataan, ja mitä suhdetta minä ainakin asiaan perehtymättömänä ihmettelin lukiessani artikkelia. Tätähän kai käsitellään SEP-artikkelin viitososiossa ”But is it ‘Real’ Altruism?” Ilmeisesti tässä on kyse kahdesta hyvin erilaisesta altruismi-sanan käyttötavasta: ihmisten välisen pyyteettömän altruismin käsitettä ei voi soveltaa eläimiin. Näiden käyttötapojen ero olisi joka tapauksessa hyvä käydä ilmi artikkelista.
  • Väite, että käytännön esimerkkejä vastavuoroisesta altruismista ei juuri löydy, on mielestäni hieman outo, kun heti artikkelin seuraavassa kappaleessa kerrotaan, miten monin tavoin vastavuoroinen altruismi liittyy ihmisen yhteiskuntaelämään. Olisikohan tässä kohtaa SEP-artikkelissa tarkoitettu nimenomaan esimerkkejä muualla luonnossa? Vai meneekö artikkelin seuraaminen kirjaimellisesti tekstin järkevyyden edelle? Pääsetkö käsiksi tuossa lähteiksi merkittyihin Hammersteinin ja Sachsin ym. artikkeleihin? Mitähän niissä sanotaan?
  • Tuosta Heikkilän gradusta saisi varmaan enemmänkin irti: nopealla vilkaisulla ainakaan hänen esittämänsä mielenkiintoiset huomautukset vastavuoroisen altruismin määritelmästä (”välitön kustannus on tekijälleen suurempi kuin toiminnan myötä saatu välitön palkkio”) tai vastavuoroisuuden ja vastavuoroisen altruismin käsitteellisestä erottelusta eivät käy ilmi artikkelista.

Pahoittelen, kun en tullut katsoneeksi tätä vertaisarvioinnissa. Terv. --Herra Maka 14. maaliskuuta 2010 kello 15.21 (EET)[vastaa]

Kohta 1: Korjasin hieman. Se on vähän lennokkaasti johdettu virkkeestä The cost of helping is offset by the likelihood of the return benefit, permitting the behaviour to evolve by natural selection. Pitänee tutkia muokkaamisen mahdollisuutta.
Kohta 2: Altruismia käsitellään erikseen artikkelissa altruismi. Sen käsittely ei kuulune tähän.
Kohta 3: Liittyminen ja esimerkit eivät liene ristiriidassa. Väite on suoraan virkkeestä Despite the attention paid to reciprocal altruism by theoreticians, clear-cut empirical examples are relatively few En ole tutustunut alkuperäisiin artikkeleihin.
Kohta 4: Kyseistä lähdettä voisi tosiaan käyttää enemmän. Heitin sen vain artikkeliin nopealla vilkaisulla laiskuuttani.
Kiitos palautteesta. :) --Mpadowadierf 16. maaliskuuta 2010 kello 18.19 (EET)[vastaa]
1. Eniten minua häiritsee lauseessa viittaus kertolaskuun: sellaista jokin lepakko tai kala ei varmasti suorita. :) Mutta joo, pienellä hiomisella sekin on kunnossa.
2. Olen vahvasti sitä mieltä, että käsitteen vertailu sukulaiskäsitteisiin kuuluu olennaisena osana teoreettista termiä käsittelevään artikkeliin. Kovin laveasti altruismia ei tietenkään tarvitsisi käsitellä, vaan kertoa lyhyesti, mitä se on ja missä käsitteellisessä suhteessa se on vastavuoroiseen altruismiin. Ja tässä yhteydessä voisi käsitellä myös sitä, mikseivät kaikki pidä vastavuoroista altruismia altruismina. (Satuin muuten juuri lukemaan erään Ilkka Niiniluodon artikkeliin, jossa hän viittasi tähän samaiseen asiaan.) Ja kuten edellisessä kommentissani mainitsin, toinen käsite, johon vastavuoroisen altruismin käsitettä pitäisi verrata, on vastavuoroisuus, siis ilman altruistisuutta. Tämäkin taisi löytyä Heikkilältä.
3. Ristiriidassa olivat siis väite, että esimerkkejä ei löydy, ja väite, että esimerkkejä löytyy ihmisen yhteiskuntaelämästä runsain mitoin. Alkuperäisessä lähteessä todella puhuttiin eläimistä tässä kohtaa, joten korjasin tuon artikkeliin, kuten varmasti huomasit.
5. Lisäehdotuksina voisi mainita, että Triversin alkuperäisestä artikkelista voisi mainita lyhyesti hänen toisen alkuperäisen esimerkkinsä luonnosta, lintujen varoitushuudot, sekä käsitellä laveamminkin Triversin näkemystä, että monet ihmisen luonteenpiirteet – niin positiiviset kuin negatiivisetkin – ovat itse asiassa sopeutumia vastavuoroisen altruismin systeemiin. Nythän tätä jälkimmäistä asiaa ei mainita artikkelissa lainkaan. Onko sinulla mahdollisuutta saada tämä artikkeli käsiisi? Jos ei, niin voit laittaa minulle sähköpostia tai lisätä sähköpostiosoitteen asetuksiisi. --Herra Maka 19. maaliskuuta 2010 kello 15.32 (EET)[vastaa]
1. Siis väite saattaa olla kyllä harhaanjohtava. Kukaan ei tietenkään laske aina laskuja toimiessaan. Prosessihan toimii vain niin, että ne jotka toimivat kuten laskut sanovat, pärjäävät, ja siksi tällaista käytöstä kehittyy. Lopulta saattaa ilmetä vaikutus, joka näyttää siltä kuin joku laskisi oikeasti laskuja. Kohta pitäisi ehkä muotoilla selkeämmin.
Olet oikeassa. Jonkin verran tuosta kannattaa mainita.
3. Jep, tuo on nyt kunnossa.
5. Jos artikkeli ei ole ilmaiseksi saatavilla, en saa sitä käsiini. Saatan luoda anonyymin sähköpostitilin. --Mpadowadierf 19. maaliskuuta 2010 kello 15.46 (EET)[vastaa]
Nyt sähköpostin lähetys on mahdollista. --Mpadowadierf 19. maaliskuuta 2010 kello 15.53 (EET)[vastaa]

Kuvitusta artikkeli ei nyt välttämättä kaipaa. Koristekuviahan artikkeleissa ei tarvitsisi turhaan olla. Aiheeseen on muutenkin hankala löytää fiksuja kuvia, mutta jos joku sellaisen on löytänyt/löytää, lisättäneköön se vain artikkeliin. --Mpadowadierf 16. maaliskuuta 2010 kello 18.21 (EET)[vastaa]

Kukista ja mehiläisistä lisäsin kuvan. Toinen kuva kuvastaa oikeuslaitosta. Huomattakoon kuitenkin, että kuvateksti on omasta päästäni keksitty. Sille teen vielä jotain suuntaan tai toiseen. --Mpadowadierf 16. maaliskuuta 2010 kello 18.49 (EET)[vastaa]

Yhteiskuntaosiota ajattelin laajentaa vielä, mutta muiden osioiden kohdilta tarkempi palaute olisi mukavaa, jos niistä jotain oleellista puuttuu. --Mpadowadierf 16. maaliskuuta 2010 kello 18.21 (EET)[vastaa]

Lähteistä vielä sen verran, että voin lisätä haluttuihin kohtiin toisia lähteitä tukemaan väitteitä, jos sitä kaivataan. Äänestäjät ovat ainakin sitä pyytäneet, mutta tarkkojen kohtien antaminen olisi suotavaa, jos jokin tieto koetaan epäluotettavaksi. --Mpadowadierf 16. maaliskuuta 2010 kello 18.23 (EET)[vastaa]

Ei niinkään epäluotettavaa, mutta suurinosa tekstistä näyttää siltä, että 1 kappale = 1 lähde. Useammasta lähteestä kokoaminen tuo laajemmin sisältöä ja mahdollisesti myös tarkemman kuvan aiheesta.-Henswick- Sermo? 16. maaliskuuta 2010 kello 19.05 (EET)[vastaa]
Toki. Sain vain sen kuvan, että joillekin kyse olisi lähteiden, eikä niinkään informaation puutteesta. --Mpadowadierf 16. maaliskuuta 2010 kello 19.07 (EET)[vastaa]

Lisäsin Heikkilä 2009:stä informaation artikkeliin. Näyttää aika kivalta itselleni, mutta olisi mukava kuulla toinenkin mielipide asiasta. --Mpadowadierf 19. maaliskuuta 2010 kello 15.16 (EET)[vastaa]