Webinaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Verkkoseminaari eli webinaari on internetin välityksellä toteutettu virtuaalinen tapahtuma, johon sekä esiintyjät että yleisö osallistuvat omalta päätelaitteeltaan maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Verkkoseminaaria voidaan hyödyntää etä- tai verkko-opetuksessa[1] järjestämällä luentoja ja koulutuksia. Verkkoseminaarina voi toteuttaa myös erilaisia tiedotustilaisuuksia ja markkinointitapahtumia, esimerkiksi tuotelanseerauksia.

Selvin ero videoneuvotteluihin on se, että verkkoseminaarit toteutetaan www-selaimella käytettävillä verkkosovelluksilla tai tietokoneelle/mobiililaitteelle asennettavilla ohjelmilla. Verkkoseminaarien järjestämiseen käytettyjä sovelluksia ovat esimerkiksi Citrix GoToWebinar, Adobe Connect, WebEx, WebinarJam Studio, Striimari, Bambuser, Appear.in, Skype ja Microsoft Lync (uudelta nimeltään Skype for Business)[2].

Verkkoseminaari on lähtökohtaisesti virtuaalinen tapahtuma, johon ei osallistu fyysisesti läsnä olevaa yleisöä. Verkkoseminaaritekniikan avulla voidaan kuitenkin välittää sisältöä myös fyysisestä tapahtumasta, jolloin osa tapahtuman yleisöstä on samassa tilassa esiintyjän kanssa, osa seuraa tapahtumaa liittymällä verkkoseminaarilähetykseen.

Verkkoseminaarilähetys voi siis toteutua kahdesta erilaisesta lähtökohdasta:

  1. Järjestetään virtuaalinen tapahtuma: esiintyjät ja yleisö eivät ole samassa tilassa.
  2. Verkkoseminaarilähetys fyysisestä tapahtumasta: verkkoseminaarilähetys voidaan striimata eli jakaa samanaikaisesti kasvokkaisesta tilaisuudesta, jossa esiintyjä puhuu paikalla olevalle yleisölle. Tällöin verkkoseminaariosallistujat eli etäosallistujat ovat sekundaarinen yleisö. Käytännössä tallenteen myöhemmät katsojat ovat kolmas yleisö.

Ensimmäisessä mallissa esiintyjät ja osallistujat ovat yhtä aikaa etäyhteydessä toisiinsa omilta tietokoneiltaan. Verkkoseminaarissa kaikkien näytöillä on pääpiirteissään sama näkymä; esimerkiksi esiintyjän diat, esiintyjän kasvot tai näiden yhdistelmä. Videokameran käyttö verkkoseminaarissa ei ole välttämätöntä, sillä usein verkkoseminaarin viestinnälliset tavoitteet saavutetaan hyvän suullisen esityksen ja sitä tukevan esitysmateriaalin avulla.

Verkkoseminaarin vuorovaikutteisuus voi perustua etäosallistujien ääneen esittämiin kysymyksiin, mutta kysymyksiä voi esittää myös chattiruudulla, jolloin esiintyjä vastaa niihin joko suullisesti tai kirjoittamalla. Tämän lisäksi verkkoseminaareissa voidaan kommunikoida erilaisten äänestysten muodossa, jolloin kuulijoiden mielipidettä voidaan kysyä livetilanteessa.

Verkkoseminaarit voidaan tallentaa videolle myöhempää katselua varten, joten verkkoseminaarit tavoittavat yleisöä myös niiden toteutusajankohdan jälkeen. Eräissä verkkoseminaariohjelmistoissa voidaan myös indeksoida esityksen runko, jolloin jälkikäteen kuulija voi hyppiä eri osioiden välissä[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Majander, Elise: Webinaarin soveltuvuus poliisihallinnon täydennyskoulutukseen pro gradu. syyskuu 2013. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 9.3.2016.
  2. Webinaarit ja verkkoneuvottelu | Oppimista tukevat työkalut ja ohjeet oppimateriaalit.jamk.fi. Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 9.3.2016.
  3. Webinaarin järjestäminen 10 kohdan listana - Reload Media Reload Media. Viitattu 14.3.2016. fi-FI