Vuonopingviini
Sivulta puuttuu | Vuonopingviini | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
.jpg) |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Eudyptes pachyrhynchus Gray, 1845 |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Vuonopingviinin levinneisyys | ||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Vuonopingviini Wikispeciesissä |
Vuonopingviini (Eudyptes pachyrhynchus) on pingviinilaji, jota voi tavata ainoastaan Uudessa-Seelannissa.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Vuonopingviinit ovat noin 40 cm pitkiä ja painavat noin 4 kg. Vuonopingviinin tunnistaa nokan juuresta alkavasta keltaisesta raidasta, joka on kummallakin puolella päätä.
Levinneisyys [muokkaa]
Vuonopingviini elää Uudessa-Seelannissa South Islandin lounaisessa osassa lauhkealla sademetsäalueella lähellä rannikkoa. Niitä voi tavata myös Steward Islandilta. Vuonopingviinejä elää Uudessa-Seelannissa arviolta 2 500-3 000 paria. Populaation koko on pienentynyt kolmasosan 1980-luvun määrästä. Lajin uhkana ovat muun muassa saarelle tuodut koirat. Poikasien uhkana ovat myös kissat, rotat ja kärpät.
Lisääntyminen [muokkaa]
Vuonopingviini tekee pesän risuista ja ruohosta, yleensä onkaloihin, puiden juurille tai tiheään pensaikkoon. Se tekee pesänsä hieman etäälle toisista pesistä, muutamien metrien päähän. Pesintäkausi alkaa kesäkuussa (keskitalvella), usein edellisvuoden pesäpaikalle. Uros palaa pesäpaikalle hieman aiemmin naarasta, joka munii heinäkuussa kaksi munaa. Toisena munitusta munasta kuoriutuu poikanen yleensä muutaman päivän ennen ensimmäisenä munitusta munasta kuoriutuvaa poikasta. Yleensä pienempi poikanen ensimmäisestä munasta kuolee nälkään muutaman päivän sisällä, koska ei pysty kilpailemaan ravinnosta aiemmin kuoriutuneen poikasen kanssa. Uros huolehtii poikasesta pari ensimmäistä viikkoa ja naaras vastaa ruokinnasta. Sen jälkeen molemmat huolehtivat ruokinnasta. Poikaset jättävät pesän marraskuussa kymmenen viikon ikäisinä ja palaavat pesimään kotiyhteisöönsä viiden vuoden ikäisinä.
Ravinto [muokkaa]
Vuonopingviinien ravinto vaihtelee niiden elinpaikasta riippuen, mutta pääasiassa se koostuu kaloista, äyriäisistä ja pienistä mustekaloista.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Eudyptes pachyrhynchus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Fiordland penguin (englanniksi)
- Fiordland crested penguin (englanniksi)
