Vitruviuksen mies

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vitruviuksen mies

Vitruviuksen mies[1] on roomalaisen keisari Augustuksen hoviarkkitehti Vitruviuksen kirjallisena kuvauksena tunnettu kaanon, mittasuhteiltaan ihanteellisen ihmisen esittäminen ympyrän ja neliön sisällä, renessanssista alkaen taide- ja arkkitehtuuriteoriassa suosittu teema. Jälkimaailmalle tunnetuin lienee Leonardo da Vincin myös Italian yhden euron kolikossa esiintyvä versio noin vuodelta 1487[1]. Muita tunnettuja esityksiä aiheesta ovat tehneet mm. Francesco di Giorgio Martini (1439-1501), Fra Giocondo (1445-1525), Giovanantonio Rusconi (n. 1520-1587) ja Vincenzo Scamozzi (1552-1616). Myös myöhemmät esim. Adolf Zeisingin (1810-1876) kultaiseen leikkaukseen perustuva esitys, Le Corbusierin (1887-1965) Modulor, Ernst Neufertin  (1900-1986) Oktametrijärjestelmä ja Aulis Blomstedtin  (1906-1979) Harmonikaalinen tutkielma ovat saman teeman perillisiä.[2]

Leonardon piirroksessa miehen mitat ovat 1. vuosisadalla eKr. eläneen Vitruviuksen teoksessaan De Architectura esittämien ihmisruumiin ihanteellisten mittasuhteiden mukaiset. Leonardon esityksessä alaston mies on piirretty seisomaan kahdessa asennossa: perusasennossa kädet sivuille levitettyinä ja haara-asennossa. Miehen ympäri on piirretty ympyrä ja neliö. Piirroksen reunoilla on Leonardon peilikirjoitusta. [1]. Leonardon piirrosta säilytetään Gallerie dell'Accademiassa Venetsiassa.[3]

Kuvan teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti on kahdessa osassa piirroksen yläpuolella [Alpha 1] ja alla[Alpha 2].

Ensimmäinen kappale Leonardon piirroksen yläosassa lainaa Vitruviusta: "Vetruvio, arkkitehti, käyttää töissään mittasuhteita, jotka voidaan saada miehen luonnollisista mitoista seuraavasti:

  • kämmenleveys on neljä sormenleveyttä
  • jalka on neljä kämmenleveyttä
  • kyynärä on kuusi kämmenleveyttä
  • miehen pituus on neljä kyynärää
  • Passus (askelpari) on neljä kyynärää
  • miehen pituus on 24 kämmenleveyttä

ja näitä mittoja hän käyttää rakennuksissaan".

Toisessa kappaleessa lukee: "jos levität jalkojasi sen verran, että pääsi laskeutuu yhden neljästoistaosan pituudestasi ja nostat käsiäsi sen verran, että ojennetut sormesi koskettavat päälakesi kautta kulkevaa linjaa, tiedä siis, että ojennettujen raajojen keskipiste on navan kohdalla ja jalkojesi väli muodostaa tasasivuisen kolmion."

Tekstin alemmassa osassa ovat nämä suhteet:

  • levitettyjen käsien väli vastaa miehen pituutta
  • hiuslinjasta leuan kärkeen vastaa kymmenesosaa miehen pituudesta
  • leuan kärjestä päälakeen vastaa kahdeksasosaa miehen pituudesta
  • rintakehän yläpuolelta päälakeen vastaa kuudesosaa miehen pituudesta
  • rintakehän yläpuolelta hiuslinjaan vastaa seitsemäsosaa miehen pituudesta
  • hartioiden leveys on neljäsosa miehen pituudesta
  • rinnoista päälakeen on neljäsosa miehen pituudesta
  • etäisyys kyynärpäästä sormenpäihin on neljäsosa miehen pituudesta
  • etäisyys kyynärpäästä kainaloon on kahdeksasosa miehen pituudesta
  • käden pituus on kymmenesosa miehen pituudesta
  • peniksen juuressa on puolet miehen pituudesta
  • jalka on seitsemäsosa miehen pituudesta
  • jalkapohjasta polven alapuolelle on neljäsosa miehen pituudesta
  • polven alapuolelta peniksen juureen on neljäsosa miehen pituudesta
  • etäisyydet leuan kärjestä nenään ja kulmakarvoihin ja hiuslinjaan vastaavat korvien etäisyyttä ja kolmasosaa kasvoista.

Näitä suhteita vastaavat kohdat on merkitty piirrokseen viivoilla. Piirroksen alla on lisäksi viiva, jonka pituus vastaa neliön sivua ja joka on jaettu neljään kyynärään, joista kaksi on jaettu kukin kuuteen kämmenleveyteen ja joista kahteen on peilikirjoitettu "palmi"; laitimmaiset niistä on jaettu kukin neljään sormenleveyteen ja merkitty "diti".

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tekniikan Maailma: Tieteen maailma, s. 84, 4.11.2009, nro 20/09

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tekniikan Maailma, s. 84
  2. Jokiniemi & Davies: Kuvitettu rakennussanakirja. Rakennustieto 2012.
  3. Christopher Witcombe: Da Vinci's Code (englanniksi)
  1. Kuvan yläpuolella:

    »Vetruvio, architecto, mecte nella sua op(er)a d'architectura, chelle misure dell'omo sono dalla natura
    disstribuite inquessto modo cioè che 4 diti fa 1 palmo, et 4 palmi fa 1 pie, 6 palmi fa un chubito, 4
    cubiti fa 1 homo, he 4 chubiti fa 1 passo, he 24 palmi fa 1 homo ecqueste misure son ne' sua edifiti.
    Settu ap(r)i ta(n)to le ga(m)be chettu chali da chapo 1/14 di tua altez(z)a e ap(r)i e alza tanto le b(r)acia che cholle lunge dita tu tochi la linia della
    somita del chapo, sappi che 'l cie(n)tro delle stremita delle
    ap(er)te me(m)bra fia il bellicho. Ello spatio chessi truova infralle ga(m)be fia tria(n)golo equilatero
    »

  2. Kuvan alapuolella:

    »Tanto ap(r)e l'omo nele b(r)accia, qua(n)to ella sua alteza.
    Dal nasscimento de chapegli al fine di sotto del mento è il decimo dell'altez(z)a del(l)'uomo. Dal di socto del mento alla som(m)i-
    tà del chapo he l'octavo dell'altez(z)a dell'omo. Dal di sop(r)a del pecto alla som(m)ità del chapo fia il sexto dell'omo. Dal di so-
    p(r)a del pecto al nasscime(n)to de chapegli fia la sectima parte di tucto l'omo. Dalle tette al di sop(r)a del chapo fia
    la quarta parte dell'omo. La mag(g)iore larg(h)ez(z)a delle spalli chontiene insè [la oct] la quarta parte dell'omo. Dal go-
    mito alla punta della mano fia la quarta parte dell'omo, da esso gomito al termine della isspalla fia la octava
    parte d'esso omo; tucta la mano fia la decima parte dell'omo. Il menb(r)o birile nasscie nel mez(z)o dell'omo. Il
    piè fia la sectima parte dell'omo. Dal di socto del piè al di socto del ginochio fia la quarta parte dell'omo.
    Dal di socto del ginochio al nasscime(n)to del memb(r)o fia la quarta parte dell'omo. Le parti chessi truovano infra
    il me(n)to e 'l naso e 'l nasscime(n)to de chapegli e quel de cigli ciasscuno spatio p(er)se essimile alloreche è 'l terzo del volto
    »

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.