Vitikkala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vitikkalan kartano
Sijainti Jämsä
Rakennustyyppi kartano
Valmistumisvuosi noin 1860[1]
Runkorakenne hirsi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Vitikkala on kartano ja yksi Jämsän kantatiloista.[1] Se on Jämsän seudun ainoa varsinainen aateliskartano.[2] Vitikkalan historia alkaa uuden ajan taitteesta, sen päärakennus sijaitsee Jämsän keskustan kupeessa keskustasta pohjoiseen vievän tien itäpuolella. Jämsänjoki virtaa rakennuksen länsipuolitse.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vitikkalasta on maininta 1500-luvun maakirjoissa. 1650-luvulla se lahjoitettiin virolaiselle Tauben aatelissuvulle säteritilaksi, joten se oli Jämsän seudun ainoa aatelistila. Kartanon isäntä Berndt Taube ei koskaan asunut Vitikkalassa. Ison reduktion yhteydessä 1600-luvun lopussa Vitikkala palautettiin kruunun haltuun. Syntyi Vitikkalan rustholli.[1][2] Isonvihan aikana Vitikkala kärsi venäläisten tihutöistä.[2]

Vitikkalan isännät ovat olleet paikallisia mahtimiehiä. Heihin lukeutuvat muun muassa valtiopäivämies Joonas Joonaanpoika Vitikka, Severus Konkola ja opettaja Joonas Vuolleapiala. Omistajat vaihtuivat, ja vuonna 2000 Vitikkalan päärakennuksen osti liikemies Mikko Simonen.[1][2]

Vitikkalan päärakennukset ovat ilmentäneet eri tyylisuuntia. Nykyinen, puurakenteinen päärakennus valmistui 1860-luvulla, ja se edusti alkuaan empiretyyliä. Severus Konkola uudisti rakennusta 1800-luvun lopulla, ja tuolloin se sai uusrenessanssihenkisen julkisivunsa, johon kuuluu taiten tehtyjä puuleikkauksia ja seinien pilasteriaiheita. Veranta on kaksikerroksinen, räystäiden alla on puiset konsolit ja ikkunakehykset on koristeltu herkin kuvioin. Simonen restauroi päärakennuksen 2000-luvun alussa. Sen tilat ovat nykyisin (2021) kaupallisessa käytössä.[1][2]

Vitikkalan päärakennuksen pohjoispuolella on Vitikkala-niminen asuinalue ja Jämsän yhtenäiskoulua kutsutaan Vitikkalan kouluksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Vitikkalan kartano : historia Vitikkalankartano.fi. 2020. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 28.12.2020.
  2. a b c d e Silén, Saija: Oikea aatelistila - Vitikkalan kartano Museo24.fi. 2020. Viitattu 28.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]