Visuveden työväentalo
| Visuveden työväentalo | |
|---|---|
 Visuveden työväentalon laajennustyömaa vuonna 1925. |
|
| Osoite | Alastalontie 12 |
| Sijainti | Ruovesi |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1908 |
| Suunnittelija | Herman Aimo |
| Rakennuttaja | Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry |
| Omistaja | Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Kerrosala | n. 350 m² |
 |
|
Visuveden työväentalo on Ruovedellä Visuveden kylässä sijaitseva työväentalo. Se on osa Visuveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokasta kokonaisuutta.
Visuveden Työväenyhdistys Kehitys perustettiin 1.1.1906 Rantapusun pirtissä Visuvedellä. Yhdistys liittyi haaraosastona Ruoveden kirkolla toimineeseen Työväenyhdistys Tulevaisuuteen. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin renki Emil Aatunpoika Nieminen.[1] Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin neljä naista ja kuusi miestä helmikuun 1906 alussa pidetyssä kokouksessa. Samassa kokouksessa perustettiin huvitoimikunta.[2] Rakennusrahastoa alettiin kasvattaa arpajaisilla heti kesällä 1906.[3] Ensimmäisen toimintavuoden aikana yhdistys järjesti kokousten ohella 8 iltamaa, yhdet arpajaiset ja yhden kävelyretken.[4] Yhdistyksellä oli oma lainakirjasto ja näytelmäseura perustettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana. Jäseniä oli vuoden 1906 lopussa 105. Yhdistys liittyi Sosialidemokraattiseen puolueeseen kesällä 1906.[5]
Herman Aimon suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1908. Piirustukset eivät ole tallella. Talo oli alun perin hirsirunkoinen ja vuoraamaton. Pärekatto vaihdettiin asbestitiilikatoksi vuonna 1948 ja peltikatoksi vuonna 1974. Taloa laajennettiin ravintolasiivellä vuonna 1925. Rakennuksessa on juhlasali, ravintola, eteinen, huone sekä huoneen ja keittiön asunto.[6] 1990-luvulla vintti remontoitiin talkoilla nuorisotilaksi.[7]
Suojeluskuntalaiset takavarikoivat talon 29. tammikuuta 1918. Yhdistys anoi Hämeen läänin maaherralta yhdistyksen kiinteää ja irtainta omaisuutta 13. tammikuuta 1919 ja sai myönteisen päätöksen kesällä 1919. Yhdistys osti vuokratontin omaksi keväällä 1930. Vappuna 1930 nimismiehen määräyksestä yhdistyksen lippu poistettiin talon katolta.[6]
Työväentalo on säilyttänyt hyvin alkuperäiset piirteensä. Visuveden työväentalo on edelleen alkuperäisessä käytössään ja sen omistaa Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry. Yhdistyksen oman toiminnan lisäksi taloa vuokrataan juhla- ja kokoustiloiksi ulkopuolisille.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry: historiaa visuvedentykehitys.fi. Arkistoitu 26.5.2022. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ Tampereen Sanomat 3.2.1906, no 27 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ Hämeen Sanomat 6.4.1906, no 40 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ Kansan Lehti 18.1.1907 no 14 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ Matti Turkia, toimittaja: SDP:n puoluetilasto 1906 Sos.dem. puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Pirkanmaan maakuntamuseo: Maakuntamuseon lausunto 402/2018 siiri.tampere.fi. Viitattu 6.4.2022.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.