Villakilpikkä
| Villakilpikkä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Alaluokka: | Pterygota |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Coccoidea |
| Heimo: | Villakilpikirvat Pseudococcidae |
| Suku: | Planococcus |
| Laji: | citri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Planococcus citri |
|
| Katso myös | |
Villakilpikkä (Planococcus citri) on eräs villakilpikirvojen heimoon kuuluva laji ja on kilpikirvojen tapaan myös kasvintuhooja.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikuinen villakilpikkänaaras on ovaalin muotoinen, noin 4–5 mm pitkä ja 1,5 mm leveä. Se erittää ympärilleen villamaisen suojuksen, joka voi olla 5–15 mm. Naaraan ruumista reunustaa 18 paria vahapiikkejä. Aikuisella naaraalla saattaa näkyä pituussuunnassa harmahtava raita selkäpuolella.[1]
Elämänkierto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Villakilpikällä on kolme elämänvaihetta: muna, nuoruusasteet (naarailla kolme ja koirailla neljä toukka-astetta) ja aikuinen hyönteinen. Villakilpikän keltaiset munat ovat naaraan erittämän munasäkin suojassa. Toukat ovat 0,5–4 mm, pyöreänsoikeita. Vahakerros kehittyy niiden pinnalla vasta ensimmäisen toukka-asteen jälkeen.
Villakilpiköiden kehitys munasta aikuiseksi on varsin pitkä: 3–3,5 kk 18 asteessa, 1,5 kk 22 asteessa ja 4 viikkoa 30 asteessa. Koiras elää aikuistuttuaan vain 1–2 vrk, jona aikana se hedelmöittää useita naaraita. Aikuiset naaraat elävät keskimäärin kolme kuukautta.[2]
Villakilpikkä kasvintuhoojana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Villakilpikkänaaraat ja niiden nuoruusasteet vahingoittavat kasveja imemällä niiden soluista kasvinesteitä. Aikuiset koiraat eivät vioita kasveja. Suurin haitta on villakilpiköiden erittämä mesikaste ja siinä elävät noki- ja härmäsienet. Lisäksi villakilpikät erittävät kasveihin myrkkyjä, jotka saattavat aiheuttaa joidenkin kasvien epämuodostumista. Kasvin saastuneet lehdet kellastuvat ja putoavat ennenaikaisesti. Kasvien kasvu tyrehtyy ja pienet kasvit voivat kuolla kokonaan.[2]
Uuden Provado-nimisen torjunta-aineen kerrotaan tehoavan myös villakilpiköihin. Ainetta saa joko aerosolina, tai multaan työnnettävinä puikkoina. Se imeytyy kasviin ja kasvin nesteitä imevät kirvat syövät sitä ja kuolevat. Tehoaineena on neonikotinoideihin kuuluva imidaklopridi. Ainetta löytyy myös muilla tuotenimikkeillä. Aine on kuitenkin ongelmallista syötäväksi tarkoitetuissa kasveissa, koska se kulkeutuu kaikkiin kasvin osiin.
Villakilpiköitä voidaan torjua myös ns. biologisella torjunnalla. Tällöin kasviin päästetään nk. crypto-petokuoriaisia, kuten ansaripirkkoa eli amerikankilpikkäpirkkoa eli amerikanleppäpirkkoa (Cryptolaemus montrouzieri), jotka syövät kirvoja. Kun kaikki kirvat on syöty, petokuoriaiset kuolevat myös. Tämä torjuntamenetelmä on myrkytön ja on näin ollen hyvä vaihtoehto ruokakasvien tapauksessa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Biotus: Villakilpikirvat Biotus. Viitattu 12.2.2017.
- ↑ a b Irene Vänninen: Kilpikirvat Kauppapuutarhaliitto. Viitattu 12.2.2017. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vieraslajit: Villakilpikkä (Phenacoccus citri)
- Ötökkätieto: Villakilpikkä (Planococcus citri)
- ITIS: Planococcus citri (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Planococcus citri (citrus mealybug) (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Planococcus citri (citrus mealybug) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Planococcus citri, the Citrus mealybug (englanniksi)