Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta
Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta (Gammal fäbodpsalm från Dalarna) on ruotsalainen kansansävelmä, koraali, joka on tullut tunnetuksi Oskar Lindbergin vuonna 1936 tekemän urkusovituksen kautta.
Tätä sävelmää on laulanut aikanaan sokea kansanmuusikko Grund Olof Ersson eli "Sokea Olof" (1807–1881), joka oli oppinut sen vuorostaan kansanpelimanni Bälter Erik Olssonilta (s. 1793). Toinen kansanpelimanni, älvdalsåsenilainen Kettis Lars Matson (k. 1940) oli oppinut sävelmän Olov Erssonilta, ja sävelmä julkaistiin 1919 Karl-Erik Forsslundin kokoelmassa Med Dalälven från källorna till havet[1].
”Karjamajalauluja” lauloivat perinteisesti naiset, jotka olivat vuoristossa, karjamajoilla kesäisin paimentamassa karjaa.
14. elokuuta 1936 Ruotsin yleisradiossa lähetettiin konsertti, jossa Lindberg soitti omia urkuteoksiaan, niiden joukossa vain kolme päivää aikaisemmin valmistunut teos, josta myöhemmin on tullut eniten esitetty ruotsalainen urkuteos. Radiolähetyksessä se esiteltiin "Hengellisenä lauluna Älvdalenista", mutta muutamaa vuotta myöhemmin, laulun ilmestyessä painettuna, teoksen nimenä oli "Gammal fäbodapsalm från Dalarna" ("Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta").
1800-luvun lopulla oli Oskar Lindberg käynyt isänsä kanssa Gagnefin lähetyskirkossa. Vieraileva saarnamies Älvdalenin Näsetin kylästä oli jumalanpalveluksessa laulanut hengellisen laulun, jonka sävelmä oli Älvdalsåsenista. Laulun sanat olivat Sions toner -laulukirjasta, jota Evankelinen isänmaansäätiö -herätysliike käytti. Lindbergin veli Albert kirjoitti sävelmän muistiin, ja sen pohjalta Oskar Lindberg on tehnyt urkuteoksensa. Sävelmään lienee liittynyt erilaisia tekstejä.[2]
Ruotsalainen Abba-yhtye esitti sävelmää instrumenttiversiona viimeisen konserttikiertueensa aikana 1979–1980[3]. Laulajatar Carola Häggkvist on julkaissut sävelmän ja siihen kirjoitetun tekstin albumilla Störst av allt vuonna 2005.[4] Monet muutkin, myös suomalaiset laulajat ovat tehneet omia tulkintojaan sävelmästä.
Sävelmää on Ruotsissa kauan toivottu myös virsikirjaan, niin myös nykyisen, vuonna 1986 hyväksytyn virsikirjan valmistelun aikana. Virsikomitea toivoikin melodiaan sopivaa tekstiä, ”lohdutuksen ja toivon virttä”, ja runoilija Eva Norberg-Hagberg kirjoitti vuonna 1984 komitean toivoman tekstin. Se on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa virsi 629 "Så kort var den fröjd som i världen jag fann", Anna-Mari Kaskisen suomennoksena Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa "Vain tuokion onnea toi maailma". Virrelle valittiin kuitenkin toinen toisinto koraalista kuin Lindbergin käyttämä. Valittu toisinto on komitean mielestä paremmin virsikirjaan ja seurakuntavirren sävelmäksi soveltuva kuin Lindbergin urkuteokseksi sovittama toisinto.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Gammal Fabodapsalm soundcloud.com. Viitattu 7.7.2019. (englanniksi)
- ↑ Gammal fäbodpsalm från Dalarna levandemusikarv.se. Viitattu 7.7.2019. (ruotsiksi)
- ↑ 1 Gammal fäbodpsalm abbasite.com. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Carola - Gammal Fäbodspsalm youtube.com. Viitattu 27.2.2020.
- ↑ Den svenska psalmboken. Text- och musikkommentarer. Volym 3 Statens offentliga utredningsr 1985ː18, s. 196. Civildepartementet, ISBN 91-38-08761-8, 1985. (ruotsiksi)