Valehtelijan paradoksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valehtelijan paradoksi tarkoittaa filosofiassa ja logiikassa lausetta "tämä lause on epätosi".[1]

Näyttää siltä että jos lause on tosi, se on epätosi, ja kääntäen, joten kyseessä on paradoksi.

Valehtelijan paradoksi liitetään usein antiikin Kreikan kreetalaiseen Epimenideehen, jonka väitetään esittäneen sen muodossa "Kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita". Nykyisin tunnetussa muodossa paradoksin muotoili ensimmäisenä Eubulides. Keskiajan filosofiassa paradoksin ja sen muunnelmien käsittely synnytti oman insolubilia-kirjallisuutensa.

Paradoksin ratkaisuksi on esitetty muun muassa (Arthur Prior, 1914-1964), että jokainen lause sanoo epäsuorasti olevansa totta. Esimerkiksi "on totta, että kaksi plus kaksi on neljä" on merkitykseltään sama kuin lause "kaksi plus kaksi on neljä". Näin ollen lause "tämä lause on epätosi", sanoisi todellisuudessa "tämä lause on tosi ja tämä lause on epätosi". Tämä on logiikan kielellä lause "A ja ei-A", joka on epätosi ja jossa ei ole mitään paradoksaalista. Kuitenkin paradoksi kiinnostaa yhä nykyfilosofejakin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Beall, J. C. & Glanzberg, Michael: Liar Paradox The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. Viitattu 3.8.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Beall, J. C. & Glanzberg, Michael: Liar Paradox The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
  • Dowden, Bradley: Liar Paradox The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)